Yhteinen Aurejärvemme ry teettää valuma-aluetutkimuksen, jossa hiljalleen rehevöityvän järven uhkatekijät selvitetään. Hankkeessa kartoitetaan myös mahdollisia kunnostuskohteita ja määritellään vesiensuojelutoimenpiteitä.
Jami Ahon tekemän valuma-aluetutkimuksen kohteena on koko Aurejärven valuma-alue. Havaintopisteitä on Aurejärven, Iso Tervajärven, Vähä Mustajärven, Iso Mustajärven, Pitkäjärven ja Jänisojan osavaluma-alueilla.
Kurun ja Parkanon alueella sijaitseva Aurejärvi on ollut aimmin yksi Etelä-Suomen puhtaimmista vesistöistä. Kuitenkin viimeisten vuosikymmenten aikana vesistön käyttäjät, Aurejärven ympäristön asukkaat ja mökkiläiset, ovat panneet merkille, että järven kunto on huononemaan päin.
Ennen sinileväkukinnoilta välttyneessä järvessä on kesällä nähtävissä selkeitä levälauttoja, joiden lisäksi kalastajat ovat huomanneet verkoissaan limoittumista sekä kalaston muutoksia. Esimerkiksi muikkukanta on heikentynyt merkittävästi muutamassa vuosikymmenessä.
Järvien hitaaseen rehevöitymiseen lienee yhtenä syypäänä ravinnekuormitus, jonka aiheuttavat valuma-alueilla tehtävä metsätalous ja yhdyskuntien jätevedet. Myös ilmastonmuutoksella on suuri rooli järvien rehevöitymisessä.
– Tutkijat ovat pitkän seurannan tuloksena havahtuneet siihen, että myös karut ja isot järvet ovat rehevöitymässä. Aurejärvi on pieni järvi Kokemäenvesistön latvoilla, joten pienuutensa vuoksi rehevöityminen on täällä todellinen uhka, joka etenee salakavalasti, Aurejärven suojeluyhdistyksen, Yhteinen Aurejärvemme ry:n puheenjohtaja Marja-Liisa Herrala kertasi viime lauantaina Seitsemisen kansallispuiston audioriossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kunnostuksessa oltava ajoissa liikkeellä
Valtakunnallisessa luokituksessa Aurejärven tila on edelleen erinomainen. Vaarana on kuitenkin se, että hidas rehevöityminen pudottaa järven tulevaisuudessa alempaan, hyvään luokkaan ja siitä vielä alaspäin.
Tämän vuoksi Yhteinen Aurejärvemme -yhdistys teettää tänä vuonna valuma-aluetutkimuksen, jossa tutkija selvittää järven kuormituslähteitä. Hankkeessa kartoitetaan myös mahdollisia kunnostuskohteita ja määritellään vesiensuojelutoimenpiteitä, joilla kiintoaine- ja ravinnekuormitusta voidaan vähentää.
– Myös Ely-keskus on myöntänyt keskusteluissamme, että on parempi olla ajoissa liikkeellä ennen kuin on liian myöhäistä. Pitkälle rehevöityneen järven kunnostus kestää pahimmillaan vuosikymmeniä eikä lopputuloksesta ole aina takeita, Herrala muistutti ja lisäsi, että vesistöjen kunnossapito on nykyisin pitkälti riippuvainen kansalaisten aktiivisuudesta ja vapaaehtoistyöstä.
Herralan mukaan vesien suojeluun on havahduttu viime vuosina ympäri Suomea ja erilaisia suojeluyhdistyksiä ja -säätiöitä on perustettu joka puolella kotimaata.
– Yleensä ihmisten huoli herää vasta siinä vaiheessa, kun omaan mökkirantaan ilmestyy sinilevää, hän sanoi.
Metsätalous pääkuormittajana
Aurejärven kuntokartoituksen selvitystyöhön on pestattu vesistösuunnittelua tekevä, ympäristö- ja biotekniikan DI Jami Aho, jonka tekemän ennakkoselvityksen mukaan Aurejärven tila ei ole yhtä huolestuttava kuin yhdistyksen jäsenet sen arvelivat olevan.
– Järven tila ei ole muuttunut mahdottomasti alkuperäisestä. Aurejärvi on vielä erinomaisessa kunnossa, jos sitä verrataan sellaisiin järviin, jotka ovat jo totaalisen pilalla ja joita ei ole mahdollista enää kunnostaa.
Ahon mukaan metsäisellä alueella sijaitsevaa Aurejärveä kuormittavat eritoten metsätalous ja metsästä tuleva luonnonhuuhtouma. Muita kuormitustekijöitä ovat peltoviljely ja järven pinnalle ilmasta tulevat laskeumat.
– Tutkimuksissani selvitän myös esimerkiksi turvetuotannon vaikutusta. Suomessa on tehty myös valtavasti metsäojituksia, joiden vaikutukset näkyvät järvissämme nyt. Tuohon aikaan leipä on pitänyt saada jostakin, eikä järvien kunnosta ole niinkään välitetty, tämän vuoden marraskuussa valuma-aluetutkimuksensa tulokset Aurejärven tilasta esittelevä Aho kertoi.
Viimeisimmät kommentit