Huhtikuisten kuntavaalien jälkeen Ylöjärven kaupunginvaltuusto on ainakin yhtä pyyteetöntä yhteisen hyvän tavoittelijaa köyhempi. Vasemmistoliiton teräsmummo Liisa Schali toivookin, että tulevat valtuutetut muistaisivat ennen kaikkea olla ihmisiä ihmiselle.
Liisa Schali (vas.) jää 28 vuoden jälkeen valtuustotyöstä hyvin ansaitulle eläkkeelle. Suurimpina saavutuksinaan hän pitää tapauksia, joissa on saanut ajettua yhteiskunnan vähäosaisten etuja ja lievitettyä inhimillistä kärsimystä. Suurta julkisuutta tällaiset asiat eivät saa.
Ylöjärven kaupunginvaltuuston kokenein konkari, 28 vuotta valtuutettuna viihtynyt Liisa Schali (vas.) on käyttänyt huomattavan osan elämästään yhteisten asioiden hoitamiseen. Ikä ei ole karsinut naisen uskoa hyvään, eikä hän kadu hetkeäkään, vaikka työhön on kulunut lukemattomia ja laskemattomia tunteja.
– Koen saaneeni aikaan heikompiosaisille hyvää ja pystyneeni auttamaan ihmisiä. Oman edun tavoittelemisen päälle en ole koskaan ymmärtänyt, mutta minua on aina harmittanut, kun vähäosaiset ovat jääneet jalkoihin, Schali sanoo.
Kutsumus auttaa heikompia juontaa juurensa Schalin lapsuudenkodista Pengonpohjassa. Perhe oli köyhä, isä teki metsätöitä ja äiti ompeli. Molemmat vanhemmat olivat kouluja käymättömiä ihmisiä: Schalin äiti oli itse opetellut lukemaan ja laskemaan.
– Äiti oli senaikaiseksi ihmiseksi hyvin edistykselinen. Hän kasvatti meidät lapset auttamaan muita, edistämään tasa-arvoa ja kaatamaan raja-aitoja, tänä vuonna 85 vuotta täyttävä Liisa Schali muistelee.
– Äidin perintöä olen yrittänyt aina toteuttaa ja olla ihmiselle ihminen. Miesvainajani kanssa yhdessä autoimme toisia. Sellainen ei enää ole kovin muodikasta, Schali pahoittelee.
– Isä sanoi meille lapsille, että muistakaa aina, mistä olette kotoisin.
Ikäsyrjintä surettaa
Liisa Schali on elämässä ehtinyt nähdä monenlaista syrjintää. Uutena muotona viime vuosina on ilmaantunut ikäsyrjintä. Ihmiset jaetaan erilaisiin kasteihin ikänsä mukaan, ja kaikkien hyödyttömimpiä ovat luonnollisesti vanhukset.
Liisa Schalin on vaikea ymmärtää ihmisten karsinointia iän mukaan, sillä hän on aina viihtynyt kaikenikäisten ihmisten kanssa.
– Asuin koulu- ja opiskeluajat vanhojen ihmisiten luona kortteerissa, ja viihdyin heidän kanssaan tosi hyvin. Minusta ei kannata rajoittaa elämäänsä samanikäisten ihmisten ympyröihin, Schali neuvoo.
Hän on seurannut vanhusten arvostuksen laskua pahoilla mielin. Nykyään ikäihmiset tuntuvat olevan kunnalle pelkkä taakka, jota siirrellään luukulta ja palvelusta toiseen.
Schali toivoo, että tuleva valtuusto kiinnittäisi enemmän huomiota ikäihmisten hyvinvointiin.
– Tämän ajan vanhuksille hyvinvointi on sitä, että saa elää jokapäiväistä arkeaan ilman digitaalisia palveluita ja robotteja. Minusta on ihan kauhea ajatus, että laitettaisiin robotit hoitamaan vanhuksia. Sitä vastaan taistelen loppuun asti!
– Nappi ranteessa ei paljon auta, jos muistisairas vanhus kaatuu tai eksyy. Kyllä tarvitaan ihminen paikalle, jos vanhus ei vastaa puhelimeen.
Liisa Schali sanoo pikku hiljaa kallistuvansa kannattamaan vanhaa kunnalliskotijärjestelmää, jossa vanhukset asuivat yhdessä ja tekivät kukin pieniä tehtäviä vointinsa mukaan. He saivat elää loppuun asti mahdollisimman normaalia elämää.
Asukkaiden etua pitää valvoa
Vasemmistoliiton ylöjärveläinen tervaskanto pelkää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto maakuntahallituksen vallan alle tekee ihmisten auttamisesta entistä hankalampaa. Hän toivoo, että kuntapoliitikot pitävät vahtia ja valvovat asukkaiden etuja.
– Ei palvelun laatu siitä parane, että päätöksenteko siirretään maakuntahallinnolle. Sotepalvelut edellyttävät aina ihmisten kohtaamista, eikä tämä toteudu, jos yksiköt ovat liian kaukana, Liisa Schali sanoo.
– Toivon, että palvelut jatkuvat hyvin rakennetuissa yksiköissä. On äärettömän tärkeää, ettei terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa jätetä pelkkien digipalveluiden varaan.
Kuntapolitiikan konkari peräänkuuluttaa äänestäjien kuuntelemista vaalien välilläkin. Hän moittii nykyvaltuutettuja siitä, että nämä ovat etääntyneet kansasta.
– Ei riitä, että vaalien alla tehdään pieni lenkki kylillä. Kyllä yhteyden asukkaisiin pitää olla elävä ja tiivis koko ajan, jotta valtuutetu osaisivat tehdä hyvä päätöksiä.
Vanhassa oli paljon hyvää
Viime aikoina on alettu puhua paljon kaupunkilaisten turvallisuudentunteesta osana hyvinvointia ja paikkakunnan vetovoimaa. Myös Liisa Schali tunnustaa kaipaavansa vanhanaikaista kyläyhteisöä, jossa kaikki tunsivat toinen toisensa, naapurit auttoivat ja katsoivat perään.
– Kaikista ei tarvinnut tykätä, mutta kaikkien kanssa tultiin jollakin lailla toimeen.
Paluuta vanhaan kaivataan Schalin mukaan myös perusopetuksessa. Pengonpohjan kansakoulussa ei ollut jumppapalloja, mutta tunnin mittaan saatiin liikuntaa, kun opettajan kysymyksiin vastattiin seisomaan nousten ja välillä jouduttiin ehkä nurkkaan häpeämään.
Viimeisimmät kommentit