Moision koululla tasa-arvopäivä

Rankka kielenkäyttö haasteena, seksuaalisuus ei ole enää tabu

Moision koulun tasa-arvopäivä nosti esille erityisesti seksuaaliseen tasa-arvoon, häirintään ja syrjintään liittyviä kysymyksiä. Viime perjantain teemapäivä oli yksi niistä tasa-arvoisuutta edistävistä toimenpiteistä, jotka on kirjattu koulun tuoreeseen tasa-arvosuunnitelmaan.

Tasa-arvolaissa määritelty velvoite tehdä suunnitelmat tasa-arvoisuuden toteutumiseksi ja edistämiseksi on ulotettu hiljattain myös perusopetukseen. Koulut ovat tehneet tasa-arvotilanteen kartoituksia ja tasa-arvosuunnitelmia viime vuoden aikana. Näin on tehty myös Moision koulussa.

Kartoituksen perusteella Moision koulussa ei ole erityisen suuria ongelmia tai kehityskohteita, kun arvioidaan eri sukupuolten tasa-arvon toteutumista koulutyön piirissä.

Oppilaille suunnatun kyselyn tulokset kertovat, että sukupuoli on harvoin määräävänä tekijänä ystävyyssuhteiden rakentumisessa, oppilaiden tekemissä valinnoissa tai koetussa turvallisuuden tunteessa.

Noin 89 prosenttia vastanneista oppilaista oli todennut, että he eivät koe tulevansa kiusatuksi tai syrjityksi sukupuolen perusteella.

Kohtalaisen hyvästä tilannenäkymästä huolimatta rehtori Tuija Hirsilä-Peussa löytää ongelmia, joita nuoret ja opettajat kohtaavat päivittäin.

– Nuorten kielenkäyttö rikkoo usein ihmisen oikeutta saada hyvää ja asiallista kohtelua. Oppilailta kuulee usein aika rankkaa ja alatyylistä puhetta, niin oppilaiden kesken kuin oppilailta aikuisillekin.

– Usein tuntuu, että nuoret eivät ymmärrä tällaisen olevan rumaa käytöstä. Sellainen on kuitenkin toisen aliarvioimista ja suoranaista ihmisoikeuksien loukkaamista.

Tilanne on ollut Hirsilä-Peussan mielestä nykyisen kaltainen jo pitkään, eikä ole mennyt enää huonompaan suuntaan. Asia on noussut vahvemmin esille julkiseen keskusteluun, ja siksi siihen kiinnitetään huomiota enemmän kuin aiemmin.

Sukupuoli ei rajoita

Tasa-arvo koulussa on monitahoinen kokonaisuus. Seksuaalinen tasa-arvo muodostaa siitä yhden osan. Kohtelu sukupuolen mukaan vaikkapa erilaisissa opiskeluun liittyvissä valinnoissa on myös merkittävä osa-alue.

Seksuaalisuus on ollut terveystiedon opetussisältönä nykyisen opetussuunnitelman puitteissa, vuodesta 2004 alkaen. Tämä on siten jo tuttu keskustelunaihe koulumaailmassa.

Tasa-arvosuunnitelma on laajentanut tasa-arvon pohdintaa. On tärkeää nähdä, kohdellaanko poikia ja tyttöjä samalla tavalla, vai vaikuttaako stereotyyppinen ajattelu päivittäisessä kouluelämässä.

– Meillä oppilaat eivät ainakaan erityisesti koe, että tyttöjä jotenkin lellittäisiin. Täällä on myös aidosti valinnan vapautta sen mukaan, mihin oppiaineisiin nuoret haluavat suuntautua, mikä oikeasti kiinnostaa, Hirsilä-Peussa arvioi.

– Käsitöissä meillä ei ole perinteistä jakoa tyttöjen ja poikien juttuihin, vaan oppilaat saavat tehdä omat valintansa. Seiskaluokilla on sekä teknistä että tekstiilikäsityötä pojille ja tytöille, sekaryhmissä. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset voivat sitten ottaa valinnaisaineena kumpaa haluavat.

Liikuntatunneilla on vielä omat erilliset ryhmänsä tytöille ja pojille. Moision koulussakin keskustellaan, voisiko olla myös yhteisiä ryhmiä. Tämä voi olla mahdollista tietyissä liikuntamuodoissa, vaikkapa tanssinopetuksessa.

– Kotitalous on meillä suosituin valinnaisaine, ja siellä pojat ovat enemmistönä.

Pitääkö olla tyttö tai poika?

Viime aikoina on noussut laajemmin keskusteluun se, että ihminen ei välttämättä löydä helposti omaa seksuaalista identiteettiään. Perinteisesti olemme miehiä tai naisia, poikia tai tyttöjä. Kaikille tämä ei ole kuitenkaan näin yksiselitteistä.

– Oman itsensä hahmottamiseen liittyy paljon kipuiluja erityisesti nuorten keskuudessa. Jokainen käy kasvaessaan läpi omat pohdintansa. Jos nämä eivät johda aivan perinteisen mallin mukaisiin tuloksiin, tästä tulee lisähaasteita.

– Sukupuolisuuden kaikki variaatiot eivät näy vielä kouluissa. Liikuntaryhmät ovat tytöille tai pojille. Koulujen hallintojärjestelmissä oppilas on mies tai nainen.

Hirsilä-Peussa korostaa, että näitä kipuiluja läpikäyvälle nuorelle on aina tarjolla apua ja tukea keskustelujen kautta. Vaikkapa terveydenhoitajan luo on helppo päästä, ja hoitohenkilöstöltä löytyy ymmärrystä ja osaamista näiden asioiden ympäriltä.

– Aina on mahdollista keskustella ja etsiä ratkaisuja kunkin omaan tilanteeseen. Emme pysty ehkä ratkaisemaan asioita, mutta koulun taholta voidaan antaa ainakin perustietoa siitä, miten edetä näissä oman elämän tärkeissä kysymyksissä.

– Ei ole olemassa selkeästi normaalia tai epänormaalia. Jokaisella on oikeus olla juuri sellainen kuin on.

Sukupuolisuuden monimuotoisuus saattaa olla opettajien näkökulmasta vaikeakin asia. Aihe on vielä tuore, eikä siitä ole paljoakaan keskusteltu. Mitä tarkoittaa, että joku ei ole selkeästi jompaa kumpaa sukupuolta?

– Tämä aihe on ollut tabu yhteiskunnassamme. Se ei ehkä ole enää sitä kouluissa. Meillä on ainakin halu ja valmius puhua avoimesti kaikesta, mikä liittyy ihmisyyteen ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

Työpajoista pohdittavaa

Moision koulun tasa-arvopäivä rakentui erilaisten esitysten ja työpajatyöskentelyn ympärille. Yhdeksäsluokkalaiset saivat nähdäkseen vierailevan esiintyjän, Juuso Kekkosen. Hänen monologiesityksensä Outo homo menee kouluun kertoo heteromiehestä, joka löysi itsensä seurustelusuhteesta miehen kanssa. Kyseessä on tekijän omakohtainen tarina rakkauden ja seksuaalisen suuntautumisen monimuotoisuudesta ja itsensä hyväksymisestä.

Kahdeksasluokkalaiset pohtivat työpisteissä eri näkökulmista seksuaalista häirintää koulussa. Työskentely pohjautui tasa-arvovaltuutetun taholta saatuun oppimateriaaliin, otsikolla Ei meidän koulussa. Aineistossa mukana oleva video toi käsiteltäväksi esimerkkitilanteen, jossa kännykällä luvatta kuvattu otos päätyy sosiaaliseen mediaan, ja kuvauksen kohde jää kouluympäristössä ilman asiallista apua ja tukea. Tämä pohjusti keskustelua siitä, millainen kuvaaminen koulukavereiden kesken on hyväksyttävää ja millainen taas menee jopa seksuaalisen häirinnän puolelle.

Seiskaluokkalaiset osallistuivat Taksvärkki ry:n kouluttajien vetämiin työpajoihin, jotka liittyivät vaikuttamiseen. Teemana oli myös ihmisen maailmanlaajuinen vastuu toisista ihmisistä ja ympäristöstä.

Yksi tasa-arvopäivän työpajoista liittyi yksityisyyden loukkaamiseen kännykkäkuvien kautta. 8G-luokan oppilaat Johanna Stenman, Eeli Alakotila, Iida Pannula, Eetu Nieminen ja Matilda Vilenius eläytyivät kuviteltuun tilanteeseen luvatta tapahtuneen kuvanoton jälkeen, etsien toimivaa tapaa selvittää tilanne.

Tasa-arvoon liittyen mietittiin, mitä voi sanoa toiselle ja mikä taas voi olla ikävää tai jopa loukkaavaa. Nuoret löysivät laajastikin vivahteita siitä, miten tiettyjä suorasukaisiakin toteamuksia voi sanoa kaverille, mutta ei välttämättä kenelle tahansa. Sopivan kielenkäytön rajoista keskustelivat opettaja Sini Koiviston johdolla Aatu Jokinen, Johanna Stenman, Unna Artama, Matilda Vilenius, Eeli Alakotila, Katri Tyrkkö, Sofia Reinvall, Eetu Nieminen ja Iida Pannula.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?