Seitsemisessä kirmaa metsäpeuroja ensi syyskuusta alkaen

Sarvipäiden uusi koti valmistumassa

Seitsemisen maastot ovat tärkeässä roolissa, kun Metsäpeuroja aletaan palautusistuttaa Suomenselän länsiosaan. Metsäpeurojen aitausta aletaan rakentaa Seitsemisen kansallispuiston rajalle Hoseuslammen reunaan ensi kesänä.
metsäpeura

Pian isokokoisia metäspeuroja jolkottelee myös Seitsemisen maisemissa. (Mikko Rautiainen/Metsähallitus)

– Maastoon on jo merkitty aitalinjaukset ja puusto on poistettu aidan tieltä. Kun routa on sulanut kesän korvalla niin kaivinkone tasoittelee aitalinjan. Aita pitäisi olla pystyssä kokonaisuudessaan elokuun loppuun mennessä aitaus valmis, hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta kertoo.

Metsäpeuroille jää aidan sisäpuolelle 15 hehtaarin kokoinen alue. Metsäpeurat tuodaan Seitsemiseen ensi syyskuussa Ähtäristä, johon peuroja kerätään välivarastoon Korkeasaaren, Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoista sekä Salamajärven kansallispuiston ja Kainuun villilaumoista.

Peuroja tuodaan Seitsemiseen 10–15 yksilöä. Lisäksi eläimiä pannoittavan Luonnonvarakeskuksen on tarkoitus toimittaa Seitsemiseen luonnonperua olevan hirvaan.

– Toivottavasti hirvas saadaan aitaukseen vielä tämän syksyn kiima-aikana. Kun sitten keväällä Seitsemiseen syntyy vasoja niin niillä olisi jo villiä perua oleva isä, Mykrä visioi.

Onnistumiseen uskotaan

Seitsemissä metsäpeurojen menestymistä seurataan päivittäin. Talvisin metsäpeurat ovat käytännössä kokonaan ihmisen ruokinnan armoilla. Myös kesällä ne vaativat lisäruokintaa, vaikka niiden elinalue Seitsemisessä onkin rehevä.

Kun aitauksissa syntyneet vasat yltävät 1,5–2 vuoden ikään niitä aletaan vapauttaa luontoon.

– Alustavan suunnitelman mukaan ensimmäiset vapautukset tehdään vuoden 2019 loppupuolella, Mykrä kertoo.

Seitsemisen lisäksi metsäpeuroille rakennetaan tarha-aitaus Lauhavuoren kansallispuistoon Isojoelle. Koko metsäpeurojen palautusistutushanke kustantaa yli viisi miljoonaa euroa. Euroopan Unioni maksaa hankkeesta 3,05 miljoonaa euroa.

Hankkeen tavoitteita ovat metsäpeurakannan vahvistamisen lisäksi metsäpeuran eläintarhakannan perimän monipuolistaminen, peuran elinympäristöjen parantaminen, ihmisten tietoisuuden lisääminen ja metsäpeuran kuolleisuuden vähentäminen.

Hankkeella uskotaan olevan hyvät onnistumisen edellytykset.

– Ei tähän lähdettäisi, ellei onnistumiseen olisi vankka usko, Mykrä toteaa.

Suurpedot peurojen kiusana

Vastaava metsäpeurojen istutus Suomenselän alueelle tehtiin vuosina 1978–1984. Silloin yhdessä aitauksessa oli aluksi kymmenen peuraa ja kun aita purettiin, oli maastossa vapaana nelisenkymmentä peuraa. Nyt Suomenselän metsäpeurakanta sisältää noin 1 300 yksilöä. Hanke oli vaikutukseltaan yksi merkittävimmistä lajisuojelutoimenpiteistä Suomessa.

– Toki tuolloin suurpetotilanne oli metsäpeurojen kannalta helpompi kuin nyt. Suurpedot ovatkin metsäpeuran menestymisen kannalta suurin yksittäinen riski, Mykrä selvittää.

Hän kuitenkin lisää, että peurojen suojelemiseksi voidaan alueelle myöntää metsästäjille aiempaa enemmän poikkeuslupia suden, karhun ja ilveksen kaatamiseksi.

– Isolla osalla vapautettavista peuroista on kaulassaan paikannuslähetin, jotta voimme seurata, mihin ne asettuvat ja miten ne menestyvät, Mykrä kertoo.

Metsäpeura on poron lähisukulainen

Metsäpeura on Suomen alkuperäinen peuran alalaji. Se on poron luonnonvarainen lähisukulainen.

Metsäpeura eli suomenpeura ei ole läheistä sukua muille peuroiksi kutsutuille sorkkaeläinlajeille. Esimerkiksi valkohäntä- ja kuusipeura ovat oikeasti kauriita.

Aikoinaan metsäpeuraa metsästettiin Pohjolassa ruoaksi liiankin paljon. Tämän seurauksena metsäpeura hävisi Ruotsin puolelta jo 1700-luvulla. Suomessakin metsäpeura pyydettiin lähes loppuun 1800-luvun loppuun mennessä. Tiettävästi viimeiset metsäpeurat syötiin 1910-luvulla.

Venäjän Karjalan metsäpeuroja alkoi kuitenkin vierailla Kainuussa 1950-luvulla. Tästä alkoi metsäpeurakannan kasvu. Kantaa sitten kasvatettiin Suomenselän palautusistutuksella.

Metsäpeuraa esiintyy maailmassa ainoastaan Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Kainuussa metsäpeuroja elää noin 750 ja kanta on pienenemässä lähinnä suurpetotilanteen vuoksi.

Metsäpeura on Suomessa uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu silmällä pidettäväksi mutta ei uhanalaiseksi.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?