Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa vihittiin helmikuun alussa käyttöön täysin uudenlainen ambulanssisimulaattori. Ensihoidon koulutusta ja potilasturvallisuutta suuresti edistävä koulutusympäristö on tamperelaisen Creanex oy:n käsialaa.
Ylöjärveläinen Joonas Korpela toimi Creanex oy:n projektipäällikkönä, kun yritys valmisti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle tiettävästi maailman ensimmäisen ambulanssisimulaattorin.
Terveysteknologia otti hiljattain ison harppauksen eteenpäin, kun Suomen ja tiettävästi koko maailman ensimmäinen ambulanssisimulaattori otettiin käyttöön Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkan kampuksella.
– Internetistä etsimällä ei löytynyt tietoa mistään vastaavasta, joten ilmeisesti simulaattori on maailman ainoa laatuaan, valmistuksesta vastanneen Creanexin ylöjärveläinen projektipäällikkö Joonas Korpela toteaa.
Simulaattorin liikealusta on tehty ajoneuvon sisään. Ulkoapäin opetuslaite ei nopeasti erotu tavallisesta ambulanssista. Valmistaja on tyytyväinen uuteen aluevaltaukseen.
– Ajon dynamiikka saatiin jäljiteltyä tarkasti sellaiseksi kuin dynamiikka on oikeassa tilanteessa. Saumaton 180 asteen näyttö ja pimeä huone edesauttavat, että kaikki, mitä kuljettaja näkee ja tuntee, on, että hän kokee ajavansa ambulanssia, Korpela kertoo.
– Kuljettajan on myös aidosti otettava huomioon takaosassa olevat ensihoitaja ja potilas. Kollega ei pysty tekemään tarvittavia hoitotoimenpiteitä, jos kuski ajaa täyttä rallia. Toimintatavat on sopeutettava samoin kuin oikeissa tilanteissa, hän jatkaa.
Simulaattoriin on ohjelmoitu kuvitteellinen kaupunki- ja maantieympäristö, jossa kulkee muutakin liikennettä.
– Samoin aito Kotkan keskussairaalan lähialue on integroitu ajoreitteihin, Korpela ynnää.
Turvallista ajoa
Simulaattori kattaa kaikki ensihoidon vaiheet, kuten liikkeelle lähtemisen, onnettomuuspaikalla toimimisen, paluumatkan sairaalaan ja siirtoajot.
– Kun ambulanssi saapuu kohteeseen, sen taakse on tuotu potilas, joka työparin on hoidettava tilanteen mukaan ja siirrettävä autoon, Joonas Korpela selittää.
Paluumatkalla voi paitsi olla kiire sairaalaan myös tulla eteen tilanteita, joissa auto täytyy pysäyttää.
– Olemme luoneet simulaattoriin haastavia tilanteita, joissa hoitohenkilökunnan toimintaa häiritään. Kuljettaja voi esimerkiksi kaivaa puhelinta taskustaan samalla, kun hän kohtaa jonkin yllättävän tilanteen, johon pitää reagoida nopeasti, Korpela kuvailee.
Simulaattoriin kuuluu kaikki ne tarvittavat laitteet ja toiminnot, mitä oikeissakin ambulansseissa on.
– Opiskelijoille valkenee, miten paljon esimerkiksi yhteydenpito viranomaisverkossa vie henkilökunnan huomiota ajon aikana, ylöjärveläinen avaa.
Aidon tuntuisissa mutta turvallisissa olosuhteissa voidaan harjoitella sellaisia haastavia tilanteita, joita työpari aiemmin saattoi altistua ensimmäistä kertaa vasta tosipaikassa. Oleellista on kuitenkin saada varmuutta ambulanssihenkilökunnan tavanomaiseen tekemiseen.
– Kun perusasiat hallitsee automaattisesti, pystyy selviytymään paremmin myös yllättävistä tilanteista, Korpela kommentoi.
Myös itse ajamisen harjoittelu on keskeisessä osassa.
– Monesti ajatellaan, että ambulanssit kulkevat kaasu pohjassa. Todellisuudessa ne voivat mennä vain jonkin verran muita autoja nopeammin, koska rallia ajaessa on mahdotonta suoriutua hoitotehtävistä ja potilasturvallisuus vaarantuu, Korpela muistuttaa.
Ajoharjoittelu on tarpeellista myös siitä syystä, että ambulanssilla ajamiseen ei tarvita erillistä pätevyyttä vaan tavanomainen henkilöauton ajokortti riittää.
– Joillakuilla opiskelijoista on 100 000 ajokilometriä takana, toisilla 100. Erityisesti jälkimmäisten ajotaitojen kartuttamiseen simulaattori on turvallinen vaihtoehto, Korpela tietää.
Ulkoisesti simulaattoria ei heti erota tavallisesta ambulanssista. Kuljettajan paikalta näkee ainoastaan saumattoman näytön, mikä lisää aitouden tunnetta. (Kuva: Creanex / Joonas Korpela)
Tukea koulutukseen
Creanexillä on yli kymmenen vuoden kokemus koulutus- ja tuotekehityssimulaattoreiden valmistamisesta. Yritys on erikoistunut myös tulevaisuuden työkoneiden suunnitteluun.
– Pääpainomme on ollut työkoneissa, mutta viime vuosina olemme valmistaneet myös muun muassa kuorma-autosimulaattoreita oppilaitoksille, itse yhdeksän vuotta toiminnassa mukana ollut Joonas Korpela sanoo.
Aiemmin terveydenhuollossa on käytetty simulaattoreita lähinnä potilasnukeissa. Creanexin valmistama järjestelmä osoittaa, että terveysalalla simulaattoreilla ja ylipäätään teknologiaan pohjaavilla ratkaisulla on suuresti käyttöä tulevaisuudessa. Myös Korpela luottaa, että kysyntää löytyy.
– Suomeen tuskin tarvitaan toista ambulanssisimulaattoria, kun muutkin oppilaitokset voivat käyttää tätä juuri käyttöön otettua, mutta ulkomaisten tahojen kanssa olemme jo käyneet alustavia keskusteluja mahdollisista tilauksista, Korpela taustoittaa.
Viimeisimmät kommentit