Joukko AFS-järjestön Tampereen alueen ulkomaisia vaihto-oppilaita kokoontui yhteiseen tapaamiseen Ylöjärvelle tammikuun lopulla. Veittijärven saunalla oli tarjolla rentoa yhdessäoloa ja Italia-teeman mukaisia ruokapöydän antimia. Nuoret olivat saaneet syksyn mittaan jo hiukan tuntumaa myös Suomeen ja suomalaisuuteen.
Ylöjärveläisissä perheissä asuvista vaihto-oppilaista paikalla oli Federico De Feo Italiasta, Josephine Hoffmann Saksasta, Alejandra Betancourt Kolumbiasta ja Pablo Bará Espanjasta.
Federicolle tuli päällimmäisenä kokemuksena mieleen Suomen talven kylmyys. Suomi kuuluu Pohjolaan, mutta se ei ole kuitenkaan samanlainen kuin muut Skandinavian maat.
– Suomen kieli on hyvin erilainen, ja erilaisia ovat myös kulttuuri ja tavat tehdä asioita.
Pablo on oppinut sen, että suomalaiset ovat omiin oloihinsa vetäytyviä. Hän tietää, että suomalainen painajainen on joutua kaksin toisen ihmisen kanssa samalle bussipysäkille. Vaikka sataisi, he eivät voi olla saman katoksen alla.
– Tämä on kuitenkin ihan mukava maa ja ainakin hyvin erilainen maa kuin Espanja. Kieli on tosi outo, ei vaikea mutta outo. Kielen oppimisessa on opeteltava ensin sanat, sitten löytyy myös logiikka.
– Olen myös oppinut, mitä tarkoittaa yksinäisyys. Täällä on paljon ihmisiä keskellä ei mitään. Mutta se on ihan ok. Se ei ole hyvä tai huono, se on vain erilaista kuin mihin olen tottunut omassa maassani.
Pablo kaipaa suomalaisilta enemmän uskallusta puhua englantia. Hänen mielestään pelko puhua englantia johtuu liiallisesta täydellisyyden tavoittelusta.
– Täällä on paljon niitä, jotka haluavat tehdä asiat täydellisesti tai sitten eivät tee ollenkaan. Mutta eihän englannin tarvitse olla täydellistä. Jokainen voi puhua juuri niin kuin osaa.
Josephine on löytänyt suomalaisesta maaseudusta sellaista rauhallisuutta, josta hän pitää. Suomalaiset eivät ole kovin avoimia, mutta Josephine kokee olevansa itse samankaltainen.
– Olen tavannut täällä mukavia ihmisiä. Suomalainen sanoo jotain vain, jos todella tarkoittaa mitä sanoo. Suomalaiset ovat myös ylpeitä suomalaisuudestaan. Saksassa kotiseutuylpeys ei näy niin selvästi.
Alejandra on ihastunut Suomen vuodenaikoihin, koska Kolumbiassa vuodenaikoja on käytännössä vain yksi. Hän on havainnut myös ihmisten ujoudem ja kielen vaikeuden. Alejandra haluaa löytää tästä kaikesta jotain, minkä pohjalta hän voisi luoda jotain uutta kotimaahansa.
– Täällä olen huomannut, että rakastan sitä paikkaa, josta olen kotoisin. Luulin, että en pitänyt siitä, mutta nyt tiedän, että rakastan. Suomi on hyvä maa asua, mutta kotini on Kolumbiassa.
Kielenkin voi oppia
Saija Suominen oli tullut tapaamiseen tyttärensä Vilman ja perheensä vaihto-oppilaan Madalina Sandun kanssa. Suomisilla on ollut vuosien mittaan useakin vaihto-oppilas.
– Tämä on hyvä tapa saada rohkeutta puhua englantia. Se kehittää sekä vanhempien että lasten kielitaitoa.
Oppiminen on ollut perheessä molemminpuolista. Italialainen Madalina on päässyt vähitellen perille suomen kielen olemuksesta niin hyvin, että joulusta lähtien kotikielenä on ollut suomi.
Madalina tuli Suomeen, koska hän halusi kokea jotain todella uutta ja erilaista. Valinta on tuntunut oikeaan osuneelta.
– Koulu on täällä hyvin erilaista verrattuna Italiaan. Se on hienoa, että voin tehdä koulussa aivan samoja asioita kuin muutkin. Opettajien puhutteleminen etunimellä tuntuu oudolta. Italian kouluissa on vain yksi kymmenen minuutin tauko koko päivän aikana. Täällä on välitunnit ja paljon urheilua.
– Olen saanut uusia aika mielenkiintoisia harrastuksia. Käyn uimassa avannossa kahdesti viikossa, ja perheen isä on opettanut minulle metsästystä.
Suomi on suosiossa
AFS on kansainvälinen vaihto-oppilasjärjestö, joka tuli Suomeen yli 60 vuotta sitten. Järjestö perustuu vapaaehtoistoimintaan, ja se on voittoa tavoittelematon järjestö. Mukana olevat maat ottavat vastaan vaihto-oppilaita perheisiin ja lähettävät vastavuoroisesti nuoria muissa maissa asuviin perheisiin.
Vaihto-oppilastoimintaa harjoittavia järjestöjä on lukuisia. Ylöjärven kokoontumisessa mukana ollut vapaaehtoistoimija Maija-Leena Mehtola on kokenut, että AFS:n toiminta on luotettavaa ja laadukasta.
– Yksi tärkeä laadun tae on se, että AFS ei maksa palkkaa isäntäperheille, Mehtola painottaa.
– Tämä toiminta lähtee kiinnostuksesta muihin kulttuureihin. Perheet haluavat saada näkymää muualla asuvien ihmisten elämään siten, että ne ottavat vaihto-oppilaan asumaan keskuuteensa lukuvuodeksi tai lyhyemmän jakson ajaksi.
Suomi on suosittu vaihto-oppilaiden kohdemaa, samoin kuin muutkin Skandinavian maat. Mehtolan mukaan tässä painaa paljon se, että nämä maat koetaan turvallisiksi. Pohjolaan liittyy myös paljon eksotiikkaa muualta tulevan nuoren silmin katsottuna.
– Suomalaisten suosikkikohteita ovat Australia ja Uusi-Seelanti. Näihin maihin on kuitenkin eri suunnilta niin paljon tulijoita, että niistä on vaikeaa löytää vastaanottavia perheitä.
– USA on ollut jatkuvasti suuren kiinnostuksen kohteena. Siellä on vaihto-oppilastoiminnassa pitkät perinteet, ja siksi siellä onkin runsaasti paikkoja tarjolla. Pojilla on kiinnostusta Kanadan suuntaan jääkiekkoilun vuoksi. Italia on uudempi kohdemaa, jossa järjestön toiminta on nyt vahvassa kasvussa.
Federico De Feo (vas.) Italiasta, Josephine Hoffmann Saksasta, Alejandra Betancourt Kolumbiasta ja Pablo Bará Espanjasta ovat ylöjärveläisissä perheissä asuvia vaihto-oppilaita. Kokemukset Suomesta ovat olleet enimmäkseen myönteisiä.
Saija ja Vilma Suominen tulivat tapaamiseen yhdessä perheessään asuvan Madalina Sandun (kesk.) kanssa. Madalina on saanut syksyn aikana läheistä tuntumaa suomen kielen perusteisiin, metsästykseen ja avantouintiin.
Kansainvälistä nuorisoenergiaa: Nalerk Damrianant Thaimaasta takana vasemmalla, hänen edessään Federico De Feo ja Madalina Sandu Italiasta. Nalerkin vieressä on Josephine Hoffmann Saksasta. Etualalla Fendanda Guamán Chilestä, Camilla Di Dio Russo Italiasta, Alejandra Betancourt Kolumbiasta, Larissa Hänsler Saksasta ja Pablo Bará Espanjasta.
Viimeisimmät kommentit