Supernainen ja näyttelijälegenda Pirkko Mannola poikkesi Ylöjärvellä viime viikon tiistaina puhumassa terveydestä ja ikääntymisen tuomista haasteista. Mistelin 35-vuotisjuhlaluennolla kuultiin myös terveystuoteasiantuntija Jarmo Hörkköä, joka opasti ylöjärveläisnaisia terveystuotteiden hyödyistä.
Pirkko Mannola sanoo taipuvansa spagaattiin edelleen 78-vuotiaana. Monipuolisen liikunnan lisäksi Mannolan ovat pitäneet hyvässä kunnossa terveellinen ruoka ja ravintolisät, joita nainen on nauttinut jo pitkään. – Minulta on kysytty, että tarvitsenko näitä pillereitä ja kapseleita näin paljon. No tarvitsen! Ystäväni sanoi, että hän ottaa päivässä yhden kapselin, jossa on kaikki tarvittavat aineet. Tuo ei pidä paikkaansa, nainen tokaisee.
Piukka hame, korkokengät ja 78 vuoden ikä. Helposti voisi ajatella, ettei tuossa asukokonaisuudessa saatikka tuossa iässä enää hirveän notkeasti liikuta. Näyttelijätär Pirkko Mannola, tuo hyvätuulisuutta huokuva energiapakkaus, kuitenkin osoittaa toisin: Nainen heittää jalan pitkälle taakse ja näyttää, miten oikeaoppinen lonkan venytys kuuluu tehdä. Tällaista ”stretsaamista” hän on tavannut tehdä jo nuoresta tytöstä asti.
–Venyttely on ollut osana elämääni pienestä pitäen, sillä isäni oli jumppamaikka. Stretsaaminen on siis jäänyt minulla veriin ja stretsaan aina ja kaikkialla, vaikka bussipysäkillä seistessäni, elinvoimaa pursuava nainen selittää täpötäydelle yleisölle terveyskauppa Mistelin 35-vuotisjuhlaluennolla ravintola Keitaassa.
Hyvässä kunnossa säilymistä Mannola ei ole pitänyt ikinä itsestäänselvyytenä, sillä näyttelijän työssä jaksaminen on vaatinut häneltä aktiivista liikkumista ja terveellisten elämäntapojen ylläpitoa.
Tällä hetkellä Espoon kaupunginteatterin Äidinmaa-näytelmässä näyttelevä Mannola sanoo kapuavansa näyttämölle yleisön eteen kolmesta neljää kertaa viikossa, minkä lisäksi hän jaksaa kiertää luennoimassa terveydestä yhdessä terveystuoteasiantuntija Jarmo Hörkön kanssa. Kiireisessä elämänrytmissä eläminen ja jaksaminen ei siis ole tullut ilmaiseksi 78-vuotiaalle näyttelijättärelle.
– Myönnän, onhan tämä rankka tahti tämän ikäiselle. Mutta minäpä pidän itsestäni huolta joogaamalla ja jumppaamalla, joka on ollut elämäni eliksiiri 1960-luvusta lähtien. Kyllähän minulla joskus nivelet ja polvet pettävät ja keskivartalo tursuaa, mutta ei se mitään haittaa, liikunnasta nauttiva nainen nauraa.
Toistoja, toistoja, toistoja
Vaikka paria vuotta vaille kahdeksankymppinen onkin rautaisessa kunnossa ikäisekseen, on hän silti huomannut itsessään joitakin vanhentumisen tuomia muutoksia. Esimerkiksi vuorosanojen oppinen näyttelijän työssä ei mene enää kuin vettä vaan.
– Opin tekstit hirveän paljon hitaammin. Ennen kaikki meni päähäni teatteriharjoituksissa, mutta nykyään joudun oikein lukemaan ja pänttäämään. Aivoni eivät siis ole enää aivan yhtä nuoret, hän toteaa.
Tekstien muistamattomuus ei ole kuitenkaan lannistanut näyttelijätärtä, sillä hän ymmärtänyt työssään toistojen merkityksen.
– Edelleen 80-vuotiaana isoja näyttelijän rooleja tekevä Seela Sella sanoi kerran minulle, että hänkin itki ja kiroili, kun tekstit eivät menneet enää päähän. Mutta siihen on vain sopeuduttava.
Mannola näkee ammatissaan myös ikääntyviä aivoja virkistävän puolen, johon kuuluvat uuden oppiminen ja näyttelijän työhön eläytyminen.
– Nuo asiat pitävät aivot virkeinä, eikä minun ole tarvinnut tehdä sudokuja tai ristisanatehtäviä, nainen hymyilee.
Eläkkeelle sitten joskus
– Joskus joogassa katson, että onpa rumaa, kun tämä roikkuu. Että tarttisko tehdä jotain? Mannola sanoo ja taputtelee reittään. Kuntosalille naista ei olla kuitenkaan vielä saatu ja Mannola painottaakin, että jokaisen ikäihmisen tulisi harrastaa juuri sitä liikuntaa, josta itse pitää.
Reippaasti eläkeiän puolella oleva Mannola sanoo näyttelijäntyön olevan hänelle intohimo, jonka äärestä on vaikeaa pysytellä poissa. Ajatus eläkkeelle jäämisestä on silti vieraillut naisen mielessä, viimeksi Äidinmaa-näytelmää harjoitellessa.
– Tämä näytelmä oli jo melko tuskan takana. Mietin ääneen, että pitäisikö sitä jäädä töistä pois ja ryhtyä kunnolla isoäidiksi. Pienet Ruotsissa asuvat lapsenlapseni kun kysyvät aina vanhemmiltaan, miksei mumi ole ikinä täällä ja miksei mumi voi tulla, yksi- ja nelivuotiaiden lasten isoäiti harmittelee.
Eläkkeelle jäämisessä on kuitenkin yksi mutta: rakkaus lajiin.
– Uusi rakkauteni on sanonut, että työnteko sopii minulle. Ja että minusta näkee, että tykkään tästä ja viihdyn näyttämöllä. Hänen mukaansa minun tulisi jatkaa näyttelyä niin kauan kuin töitä vain tarjotaan.
Mannola kokeekin erityistä kiitollisuutta, että on saanut jatkaa rakastamassaan ammatissaan näin pitkään.
– Onhan se ihmeellistä, miten tässä iässä saa vielä rooleja. Sen vuoksi ristin kädet joka ilta ja kiitän tästä kaikesta.
Viimeisimmät kommentit