Perinteeksi muodostunut tapahtuma tuo arvokasta näkyvyyttä yrittäjälle

Jäätaide valtasi Pinsiön

Hiihtolomakausi käynnistyi Urkin Piilopirtillä hohdokkaasti, kun taide- ja luontohotelli isännöi kansainvälistä jäänveistofestivaalia. Ilmaistapahtuma houkutteli nauttimaan upeista Suomi-aiheisista luomuksista, napakelkkailusta ja muista talvisista aktiviteeteista.
Urkin Piilopirtti, jäänveistotapahtuma, jäänveisto, tapahtuma

Fátima Naranjo luomassa työtään. Veistoksen toinen puoli kuvailee liekehtivää aurinkoa, toinen puoli kuuta sekä vielä kaiverrusvaiheessa olevia ikiaikaisia symboleja. – Yksi näkökulma työhön on, että Suomessa on kesäisin pitkät päivät ja talvisin pitkät yöt. Vuoden aikana sekä aurinko että kuu ovat näkyvillä runsaasti, Naranjo valottaa.

Neljä vuotta sitten Urkin Piilopirtti isännöi jäänveiston suomenmestaruuskilpailuita, minkä pohjalta virinnyt ajatus koko perheen talvitapahtumasta on vakiinnuttanut paikkansa Pinsiössä.
– Toisen vuoden jälkeen oli selvää, että tässä on asia, jota kannattaa kehittää eteenpäin, Urkin Piilopirtin toimitusjohtaja Jyrki Sasi avaa.
Tämänvuotiseen tapahtumaan saatiin jäänveistäjiä kuudesta eri maasta: Suomen lisäksi Espanjasta, Itävallasta, Sloveniasta, Virosta ja Latviasta. Itse kilpailun ohessa myös yleisölle järjestettiin ohjelmaa.
– Jokainen sai kokeilla itse veistämistä esimerkiksi kaivertamalla nimikirjaimensa jääkuutioon. Kaikenikäisille oli tarjolla myös liukumäkeä, napakelkkailua sekä jääcurlingia, Sasi kertoo.
Tapahtuman järjestäminen, lounaan ja grillattavien tarjoaminen sekä erityisesti taiteilijoiden majoittaminen toi Urkin Piilopirtille runsaasti kuluja. Tapahtumaan haluttiin pitää kuitenkin vapaa pääsy.
– Olemme varsinaisesti tapahtuman sponsoreita, ja jäänveistäjät vastaavat taiteellisesta puolesta. Ajattelemme, että tapahtuma tuo meille paljon näkyvyyttä ja rakentaa mainettamme, mistä hyödymme pitkällä aikavälillä, toimitusjohtaja perustelee.
Paitsi että Sasi haluaa levittää itse tapahtuman suosiota, hän haluaa tarjota jäänveistomahdollisuuksia myös muille kuin kisaajille. Esimerkiksi pirkanmaalaiset yritykset voisivat tuoda asiakkaitaan Piilopirtille.
– Myös Muumimuseon kanssa on käyty keskusteluja, että japanilaisturisteja voisi houkutella paikalle veistämään muumihahmoja jäästä, Sasi valottaa.
Raaka-aine taideteoksiin tuotiin Näsijärvestä. Tonnin painoisten kuutioiden saamiseksi paikalle tarvittiin esimerkiksi nosturiautoa.
– Taiteilijoille kokonaisesta kuutiosta veistäminen on mieluisaa. Esimerkiksi Keski-Euroopassa jääpalasia joudutaan monesti sulattamaan ja jäädyttämään yhteen, Sasi vertaa.

Elämyksiä yleisölle

Pinsiön festivaaliin osallistunut, 30 vuoden kokemuksen veistämisestä kartuttanut Marika Walldén tietää, miten paljon jääveistokset tarjoavat ihmisille elämyksiä.
– Jääveistokset ovat nimenomaan tilapäistaidetta, ja sen vuoksi uskon, että ne herättävät yleisössä enemmän tuntemuksia kuin esimerkiksi jokin pronssiveistos, Walldén korostaa.
Suomen veistäjien yhdistyksen hallituksessa istuva Walldén ajattelee, että jo teoksen valmistaminen on kuin performanssiesitys, joka jo itsessään herättää ihmisissä kysymyksiä.
– Valmis veistos nostaa pintaan taas erilaisia ajatuksia, elämystaiteilija juttelee.
Pinsiössä yleisö sai äänestää suosikkiveistostaan. Walldén alleviivaa kuitenkin, että kahdesta ensimmäisestä vuodesta poiketen kyseessä ei ole enää kilpailu vaan festivaali.
– Koimme, että tämä antaa taiteilijoille enemmän vapauksia tehdä omaperäisiä ratkaisuja. Kilpailussa teosten suhteen tekee helposti liian varmoja valintoja, Walldén huomauttaa.
Paikalla olleet kymmenkunta taiteilijaa edustivat hyvin erilaisia tyylisuuntia, minkä vuoksi yleisö pääsi havainnoimaan huomattavan erityyppisiä teoksia.
Loppuviikosta vallinnut pikkupakkanen tarjosi työskentelylle optimaaliset olosuhteet.
– Jää on kovaa mutta herkkää materiaalia. Parinkymmenen asteen pakkasessa se alkaa halkeilla helposti. Plusasteilla sulaminen on tietysti ongelmana, Walldén puntaroi.

Aurinko ja kuu

Espanjalainen Fátima Naranjo pääsi jääfestivaalin myötä ensimmäistä kertaa käymään Suomessa. Tieto tapahtumasta levisi jäänveistäjien keskuudessa.
– Meillä on tiivis kansainvälinen yhteisö. Tapasin Marikan aiemmin kilpailussa Sloveniassa ja halusin ehdottomasti osallistua tähän tapahtumaan, kun hän pyysi, Naranjo kertoo.
Jäänveistosta taiteilijalla on kokemusta noin puolentoista vuoden ajalta. Alaan hän tutustui poikaystävänsä, myös Pinsiön festivaaleille osallistuneen Lluís Ribaltan kautta. Naranjoa miellyttää tapahtuman luonne, se, että taiteilijat työskentelevät vieritysten ja yleisö seuraa teosten valmistumista.
– Ammatiltani olen koruseppä ja vietän pitkiä aikoja yksin studiollani. Tietysti ilmaisen itseäni töitteni kautta mutta olen myös hyvin ulospäin suuntautunut ja nautin muiden seurasta, Naranjo kuvailee.
– Sosiaalisuus tuo töiden ilmaisuun uuden elementin. Lisäksi tässä paikassa on erinomainen ilmapiiri ja henki taidetapahtumalle, hän kehuu.
Naranjon Suomi-aiheinen jääveistos näyttää toiselta puolelta liekehtivältä auringolta. Toinen puoli esittää puolestaan kuuta sekä ikivanhoja symboleita.
– Yksi näkökulma työhön on se, että Suomessa on kesäisin pitkät päivät ja talvisin pitkät yöt. Vuoden aikana sekä aurinko että kuu ovat näkyvillä runsaasti, Naranjo valottaa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>