Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vieraili viime torstaina Ylöjärvellä. Terveyskeskus- ja päiväkotivierailujensa jälkeen Niemi-Laine ehti kertomaan Ylöjärven Uutisille näkemyksiään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta, jota hänen mukaansa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
Niemi-Laineen mukaan koko soteuudistusta ei olisi ylipäätään pitänyt käynnistää.
– Olisi pitänyt kehittää kuntia ja miettiä kuntien ja maakuntien työnjakoa. Nyt lähdettiin kuitenkin leikkaamaan kuntien tuloja puolella ja viemään tärkeät sotepalvelut pois kunnilta, Niemi-Laine ihmettelee.
Niemi-Laineen mukaan ongelmia aiheuttanee etenkin se, että uusi maakuntamalli ei ole demokraattinen.
– Maakuntamallissa ei rakenneta palveluja kansalaisten näkökulmasta. Kansalaiset eivät voi jatkossa päättää haluamistaan palveluista, kuten he ovat voineet tehdä nykyisten kuntien valtuustojen kautta, Niemi-Laine sanoo.
Valinnanvapaus on vaikea asia
Päivi Niemi-Laine sanoo, ettei kukaan vielä tiedä, miten lähelle kuntalaisia sotepalvelut jatkossa sijoittuvat. Tämä johtuu siitä, että soteuudistuksen myötä valta markkinoilla on siirtymässä yksityisille palveluntarjoajille.
Niemi-Laineen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden kaupallistaminen ja julkisen rahan tarjoaminen ulos on ikävää ja osin hallitsematontakin.
– Nyt lakiin kirjataan, että sotepalveluita on pakko ulkoistaa valinnanvapauden takia. Itse asiassa julkisen palvelun sisällekin voitaisiin luoda valinnanvapaus, jos todella haluttaisiin. Se ei kuitenkaan sovi nykyhallituksen ideologiaan, Niemi-Laine vihjaa.
Velvoitteiden vähyys huolestuttaa
JHL:n puheenjohtaja on erityisen huolissaan siitä, että julkista rahaa aletaan viedä vapaille markkinoille.
– Miten varmistetaan se, että julkista rahaa käytetään totisesti siihen että kansalaisille tarjotaan oikeasti hyviä palveluita eikä siihen, että tehdään vain mahdollisimman isoja taloudellisia voittoja, Niemi-Laine miettii.
Hänen mukaansa yksityisille palveluntarjoajille ei tule velvoitteita kansanterveydellisistä vastuista. Julkiselle sektorille tällaisia vastuita on perinteisesti sälytetty.
– Nyt yksityiset toimijat voivat hoitaa pelkkiä nuhakuumeita ja jättää kalliit ja raskaat hoidot julkiselle sektorille, Niemi-Laine pelkää.
Hän myös muistuttaa, ettei yksityisillä yrityksillä ole velvoitteita maksaa veroja Suomeen.
– Julkiselta puolelta yksityisille toimijoille annettava raha häipyy kuin tuhka tuuleen.
Niemi-Laineen mukaan Suomen hallituksen tarkoituksena lienee myydä kaikki mahdollinen ulos.
– Jokainen, joka on seurannut Suomen hallituksen toimia, on huomannut, että hallitus huolehtii kaupallistamisesta ja näkee julkisen puolen toimijan pelkkänä pahana.
Vakituiset työpaikat katovat?
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ihmisten työelämä muuttuneet soteuudistuksen jälkeen melkoisesti, mikäli Päivi Niemi-Laineen arviot osuvat oikeaan. JHL:n puheenjohtajan mukaan vakituiset työpaikat saattavat jatkossa olla kiven alla.
– Kansalainen voi kilpailuttaa palveluntarjoajansa vuoden välein, ja se aiheuttaa epävakautta niin palveluiden tuottajissa kuin työpaikoissa. Jo nyt on nähty nollatuntisopimuksien lisääntyneen. Voi olla, että jatkossa vakituiset työpaikat ovat harvassa, Niemi-Laine sanoo.
Hän pelkää, etteivät yritykset halua henkilöiden palkka- ja muita kuluja taseisiinsa.
– Terveyspalvelutaloissa toimii jo nyt erilaisia ammattilaisia omilla toiminimillään. Hierojat, fysioterapeutit ja muut työskentelevät vähän niin kuin vuokratuolimeiningillä. Työnantaja yrittää jatkossakin mennä sieltä, missä aita on matalin.
Niemi-Laineen mukaan vaarana on sotepalveluiden heikkeneminen, kun henkilökunta ei ole sitoutunutta ja henkilökunnan jaksaminen on kovilla.
Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että JHL vetoaa kilpailukykyiseen palkkatasoon ja samapalkkaisuuden säilyttämiseen.
– Pidämme kiinni siitä, ettei soteuudistus ole palkkojen leikkaus- eikä työttömyyshanke. Työntantajilla on varmasti tavoite saavuttaa nykyistä heikompia työehtosopimuksia ja matalampia palkkoja. Se ei kuitenkaan meille käy.
Ei ole olemassakaan sellaista rahaa kuin julkinen raha. Kunnat tai valtio kun eivät tuota mitään. Niiden käyttöön raha tulee veroista, joita maksavat yritykset ja niissä työskentelevät. Toki julkisen sektorin työntekijäkin maksaa veroja, mutta ensin se raha on tullut julkiselle sektorille muualta verojen kautta