Kunnallisneuvos Pentti Sivunen pelkää, ettei kaikissa kunnissa vieläkään tiedosteta kuntauudistuksen seurauksia eikä käsillä olevan murroksen syvyyttä

Konkari neuvoo tutkimaan muutosta talouden, henkilöstön ja demokratian näkökulmista

Kuntakenttää neljä vuosikymmentä palvellut kunnallisneuvos Pentti Sivunen ihmettelee, että kuntien roolista ja tulevaisuuden tehtävistä vallitsee niin valtakunnan päättäjien kuin paikallispoliitikkojenkin keskuudessa syvä hiljaisuus, vaikka maa käy huhtikuussa historiallisiin kuntavaaleihin ja pian kuntien tehtävistä suuri osa siirtyy maakuntien vastuulle.
Pentti Sivunen

– Kunnat ovat olleet perinteisesti hyvin konservatiivisia. Niissä on mieluummin turvauduttu totuttuihin käytäntöihin kuin olisi haettu uusia toimintatapoja. Nyt meidän tuntemamme kuntien toimintamalli on tullut tiensä päähän. Kunnat tarvitsevat rakentavaa ja monipuolista keskustelua siitä, mitä kunnat ovat tulevaisuudessa, kunnallisneuvos Pentti Sivunen sanoo.

Kunnallisneuvos Pentti Sivunen arvelee valtakunnassa kunta-asioissa olevan vaisuuden johtuvan osaksi tulevaisuuden pelosta.
– Vaikuttaa siltä, että kunnissa niin virkamiehet kuin luottamushenkilötkin ajattelevat, etteivät historialliset muutokset kosketa heitä, hän sanoo.
Ylöjärven kaupunginjohtajan virasta pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Sivunen kertoo omaksuneensa sivustaseuraajan roolin, jossa hän tarkastelee kuntakentän asioita yleisellä tasolla – ei jonkin yhden kunnan näkökulmasta.
Pentti Sivusella on tärkeät terveiset jokaiseen kuntaan.
– Jo ovella kolkuttelevat muutokset koskevat todella radikaalisti kuntia. Kunnissa on korkea aika toimia. Muutokset ja uudistukset tarvitsevat paljon ajattelua ja ymmärrystä, jotta kunnat säilyttävät toimintakykynsä ja selviytyvät tehtävistään tulevaisuudessa. Käsillä on pitkä ja syvä murrosvaihe, jonka aikana meidän kuntina tuntemamme palveluorganisaatiot luovat nahkansa totaalisesti uudelleen, kunnallisneuvos herättelee.
Sivunen olisi toivonut, että koko maan hallitus olisi tuonut joulun alla merkittävästi enemmän konkreettisia asioita sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishankkeesta suuren yleisön tietoisuuteen kuin hallitus kertoi.
– Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula keskittyi vain soteuudistuksenn mahdollistamaan valinnanvapausteemaan. Kansalaiset janoavat tarkkoja tietoja siitä, mitkä asiat sosiaali- ja terveyspalveluissa muuttuvat. Mitä todellisuudessa tapahtuu? Ratkaisevat ja merkitykselliset tiedot ovat täysin hämärän peitossa, kunnallisneuvos kritisoi.
Pentti Sivunen peilaa niin soteuudistusta kuin kuntien ja maakuntien tulevaisuutta kokemuksiinsa, jotka hän hankki 40 kuntatyövuotensa aikana.
– Kun tiedän, miten paljon jokainen muutos ja uudistus vaatii valmistelua ja juurruttamista varten aikaa, yhteiskunnassamme tällä hetkellä vallitseva hiljaisuus kansakunnan kannalta ratkaisevissa asioissa tuntuu hyvin hämmästyttävältä, hän kertoo.

Kuntien talous uuteen asentoon

Pentti Sivusen mielestä jokaisessa kunnassa olisi viritettävä perusteellinen keskustelu taloudesta ja ennen kaikkea tämän tulevaisuudesta.
– Nykymuotoinen kuntatalous tulee soten ja maakuntahallinnon myötä tiensä päähän, kunnallisneuvos perustelee.
Sivunen sanoo, että kuntien tulorakenne murenee.
– Kunnilta häviää suuri osa nykymuotoisista tuloista. Kysymys kuuluu, löytävätkö kunnat uusia tulonhankintakeinoja, hän herättelee.
Sivunen ounastelee, että valtion aikeet leikata kuntien veroprosentteja 12,3 prosenttiyksikköä sekä siirtää tämä osuus valtionverotukseen ja lisäksi kahmaista kuntien yhteisöveron tuotosta 500 miljoonaa euroa valtiolle synnyttävät ammottavan railon kuntien taloudenpitoon.
– Huomionarvoista on se, että kuntien mahdollisuudet kajota veroprosentteihinsa aluksi jäädytetään, hän lisää.
Sivunen harmittelee sitä, ettei valtiovalta tulevia rahoitusjärjestelyjä lukkoon lyödessään ota millään tavalla huomioon esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien pitkäaikaista taitoa huolehtia palveluistaan edullisesti ja samalla kestävästä talouden hallinnasta.
Sivusen mukaan kuntatalouden toinen iso ongelma kätkeytyy siihen, että uudistuksissa nykyiset velat jäävät täysimääräisinä kuntien harteille.
– Uudistuksien ja muutoksien jälkeen varsin moni kunta täyttää tällä hetkellä voimassa olevat kriisikunnan tunnusmerkit, hän huomauttaa.
Kunnallisneuvoksen mielestä lainsäätäjien onkin kiireellisesti tarkistettava ja uudistettava myös kriisikuntaluokittelun kriteereitä.
Pentti Sivunen uskoo, että tulevien kuntien lainansaantimahdollisuudet muuttuvat.
– Ne heikkenevät, hän kiteyttää.
– Tulevaisuudessa kunnat joutuvat maksamaan lainoistaan selkeästi korkeammat korot kuin nykyiset kunnat. Toki kuntien lainanhoitokykykin heikkenee.
Kunnallisneuvos tietää, että uudistukset läpi käyneiden kuntien taseissa tikittää aikapommi.
– Jos kunnat joutuvat luopumaan soten kuntayhtymäosuuksistaan korvauksetta, käsissä on iso murhe. On muistettava, että muun muassa kiinteistöt ovat nykymuotoisten kuntien taseissa keskeisessä asemassa ja ongelmia syntyy, jos kiinteistöt jäävät tyhjilleen, Sivunen toteaa.

Henkilöstön olisi herättävä

Kunnat ovat erittäin suuria työllistäjiä nyky-Suomessa.
Pentti Sivunen ounastelee, etteivät kuntien palkkalistoilla olevat ihmiset ole vielä sisäistäneet edessä olevien muutoksien vaikutuksia työntekijöiden tilanteeseen.
– Minusta henkilöstön asemasta olisi puhuttava oikea-aikaisesti eli nyt, hän suosittelee.
Sivunen sanoo, että julkisuudessa on puhuttu vain kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten siirtymisestä maakuntien palvelukseen.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen parissa olevat ihmiset ovat noin 50 prosenttia jokaisen kunnan kokonaistyöntekijämäärästä, hän taustoittaa.
– Kyllä pian koittavat uudistukset vaikuttavat muidenkin kuntatyöntekijöiden asemiin.
– Muutokset vaikuttavat varsin paljon eri toimialojen työntekijöihin. Suurennuslasin alla ovat esimerkiksi tukipalveluiden työntekijät. Myös henkilöstö- ja talousosasto ovat uuden edessä. Meidän on syytä kysyä, missä tulevaisuudessa lasketaan ja maksetaan palkat tai missä kirjanpito hoidetaan, hän mainitsee.
Pentti Sivusen mielestä ajankohtainen kysymys onkin: ”Missä on minun työpaikkani koti?”
– Tosiasiassa kuntien työntekijät ovat erittäin järeän muutoksen äärellä, hän näkee.

Miten käy demokratialle?

Hallintoremontit koskevat erittäin voimakkaasti demokratian turvaamista tulevaisuudessa.
Pentti Sivusen mielestä historiallisen myllerryksen silmässä on syytä olla huolissaan demokratian toteutumisesta.
– Demokratian vaalimisen haaste syntyy siitä, miten uudet kunnat ja maakunnat selviävät tehtävistään, hän konkretisoi vaaroja.
Sivusen mielestä kuntien ja maakuntien on löydettävä luontevat ja toimivat käytännöt siihen, miten ne keskustelevat keskenään.
– On muistettava, että kuntien ja maakuntien hallinnot ovat itsenäisiä, hän teroittaa.
– Aiheellinen kysymys on, miten suoranaisia epäkohtia huomaava organisaatio, oli se sitten kunta tai maakunta, tuo asiansa esille niin, että ongelmakohdat hoituvat kuntoon.
Sivunen odottaa arjen pulmia muun muassa maakunnallisesti järjestettävistä sotepalveluista, koska näiden toteuttamiseen on tulossa tilaaja-tuottajajärjestelmä.
– Iso ongelma piilee jo siinä, mitkä ovat tilaajan ja tuottajan roolit. Mikä asia kuuluu minkin tahon vastuulle?
– Perinteisesti kuntiemme toimintaratkaisuilla on ollut selkeä logiikka. Esimerkiksi kun kunnat ovat lisänneet sosiaali- ja terveyspalvelujensa tarjontaa, toimialan tuottamien palveluiden kysyntä on kasvanut.
– Soteratkaisu tuo asiakkaalle valinnanvapauden, mikä pääsääntöisesti on myönteinen asia. Hallinnosta vastaava osaa kuitenkin kysyä välittömästi: ”Kuka maksaa viulut?”
– Miten taloudelliset voimavarat ja palveluiden tarve kohtaavat toisensa?

Sotemöykky etsii muotoaan

Maakunta- ja sotelakiluonnokset käsittävät liiteasiakirjoineen satoja sivuja.
Pentti Sivunen suosittelee asiasta kiinnostuneita tutustumaan lakiluonnosten lausunnoista tehtyyn noin satasivuiseen yhteenvetoon.
– Joka tapauksessa maakunta- ja sotelakiin kertyy aikanaan satoja sivuja.
Kunnallisneuvos ei jaksa uskoa siihen, että maakunta- ja sotelaki olisi täydellisesti valmis, kun se on eduskunnan käsittelyssä tulevana keväänä.
– Eikä lakikokonaisuus ole valmis voimaan tullessaankaan, hän lisää.
– Tulemme näkemään korjaavia ja korvaavia muutoksia, joilla mammuttilain valuvikoja korjataan.
Pentti Sivusen mielestä yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että maassamme olisi jokin taho, joka osaisi katsoa lakipakettia kokonaisuutena.
– Luotan siihen, että sote- ja maakuntalaki valmistuu. Asialla on erittäin vahva poliittinen tahto.

Murros kestää kymmenen vuotta

– Maakunnilla ja kunnilla on edessään pitkä ja kivinen tie, Pentti Sivunen kokee.
Kunnallisneuvoksen mielestä suomalaisten on syytä valmistautua noin vuosikymmenen kestävään murroksen aikaan, jona niin kunnat uudistuvat kuin maakunnat löytävät oikeat paikkansa.
– Jossitteleminen on turhaa. Jos olisin saanut valita, niin olisin vienyt sotea eteenpäin pienillä askelilla. Lisäksi olisin koonnut kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon osapuolet yhteiseen rintamaan kantamaan kortensa kekoon kestävän ratkaisun löytämiseksi.
Kunnallisneuvos olisi pitänyt esikuvana Kainuun mallia, josta on kannustavia ja myönteisiä kokemuksia.

Kainalojuttu

Puolueilla vastuu pätevien ehdokkaiden etsimisestä

Puolueiden kunnallisjärjestöjen on kannettava päävastuu siitä, että huhtikuisissa kuntavaaleissa on laaja kattaus päteviä ehdokkaita. Näin linjaa kunnallisneuvos Pentti Sivunen, joka kritisoi puolueiden passiivisuutta hankkia kandidaatteja.
– Mielestäni kuntavaaliehdokkaiden etsiminen merkitsee juuri näiden kuntavaalien alla kriittistä haastetta poliittisille toimijoille, Sivunen sanoo.
Kunnallisneuvoksen mukaan kunnllisvaltuuston olisi oltava läpileikkaus kunnan asukkaista.
– Lähestyviin kuntavaaleihin olisi mielestäni pestattava eritoten nuoria ja työikäisiä kansalaisia. Ihmisillä, jotka toimivat yrittäjinä tai ovat elinkeinoelämässä tai työelämässä, on avaimet uudistuksiin. Yksityissektorilla työskentelevät ihmiset ovat tottuneet siihen, että niin arki kuin maailma muuttuvat koko ajan. Näin ollen he tietävät, että uudistukset ovat myös mahdollisuuksia. Kunnat tarvitsevat juuri nyt muutospaineita kestäviä ja uusia toimintapoja ymmärtäviä vastuunkantajia, Sivunen teroittaa.
Pitkän linjan kuntajohtaja muistuttaa, että tavallisesti vaalit ovat nostaneet kunnallisvaltuustoihin yhden kolmasosan uusia päätöksentekijöitä.
– Rohkenen toivoa, että huhtikuussa pidettävissä vaaleissa uusien valtuutettujen määrä nousisi suuremmaksi kuin yhdeksi kolmasosaksi, Sivunen miettii.
– Kunnallisvaltuustot tarvitsevat pitkäaikaisiakin päätöksentekijöitä. Tällä hetkellä kuntakenttä kohtaa historiallisen suuren muutoksen ja sitä seuraavan murroksen. Kunnat tarvitsevat aktiivisia tekijöitä ja innovatiivisia näkijöitä, hän perustelee.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>