Muutoksen rakastaja

Pirkanmaan muutosjohtaja Kari Hakari uskoo, että asiat voi aina tehdä paremmin.
muutosjohtaja, Kari Hakari, sote, soteuudistus, maakuntauudistus

– Nautin muutoksesta ja tylsistyn helposti rutiineihin, muutosjohtaja Kari Hakari kuvailee itseään.

Olemassa olevien rakenteiden ja käytäntöjen haastaminen. Uusien ratkaisujen etsiminen. Raikkaiden näkökulmien viilaaminen. Kaikki tämä saa Kari Hakarin innostumaan.
Hakarin mielestä ei koskaan kannata hyväksyä vallitsevaa tilannetta. On parempi putsata linssit ja tiirailla vähän pidemmälle.
– Usein sanotaan, että ei kannata tehdä muutosta muutoksen vuoksi. Minä uskon, että kannattaa. Koskaan asiat eivät ole niin hyvin ja niin valmiita, etteikö voisi miettiä seuraavaa askelta ja kehittää toimintaa.
Kari Hakari pitää itseään muutoksen tekijänä. Yhtä suurta muutosta hän luotsaa seuraavien kymmenen kuukauden ajan, kun hän toimii Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana. Hakari aloitti tehtävässään syyskuun alussa.
– Tykkään muutosprosessista. Se on suorastaan kiehtova. Maakuntauudistuksessa ainutlaatuista oli muutoksen kokoluokka, joten en voinut vastustaa kiusausta ja hain muutosjohtajan tehtävään, Kari Hakari sanoo.
Aiemmin Hakari on työskennellyt Tampereen kaupungilla muun muassa tilaajajohtajana.

Enemmän kuin sote

Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe kestää ensi vuoden kesäkuuhun. Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet toimivat tämän vuoden heinäkuusta vuoden 2018 helmikuun loppuun saakka. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään vuoden 2018 maaliskuussa. Toden teolla uudenlaiset maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa.
Meille tavallisille ihmisille muutoksen näkyvin osa on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestely, mutta kyse on paljon enemmästä kuin sotesta. Iso osa valtionhallinnon palveluistakin siirtyy maakuntien vastuulle. Maakuntien järjestettäviksi siirtyvät esimerkiksi pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto ja vesiensuojeluasiat.
Nykyisenlaiset ELY-keskukset katoavat, samoin sairaanhoitopiirit. Kuntasektorin ja maakunnan rajapinnassa eli toistaiseksi vailla lopullista kotipesää toimivat muun muassa kaavoitus, työllisyysasiat ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistäminen.
Yli 200 000 kuntasektorin työntekijää siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen. Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirtyy maakunnille. Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on noin 17,7 miljardia euroa. Kunnille se tarkoittaa kunnallisveroprosentin reipasta alenemista.

Visiota hiomassa

Muutosjohtajan tehtävä numero yksi on luoda selkeä visio. Pohtia, mitä on Pirkanmaa vuonna 2019.
– Vuosi 2019 on tähtäimessä koko ajan. Mietimme, millainen maakunta Pirkanmaa on, mitä se tekee ja miten se järjestää palvelut. Pyrimme viestimään muutoksesta pirkanmaalaisille mahdollisimman selkeästi, Kari Hakari sanoo.
Vision ytimessä on se, että maakunta suunnittelee ja järjestää palvelut niin, että ne ovat kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Palvelut ehkä toteutetaan maakunnan eri alueilla eri tavoin, mutta kokonaisuus toimii.
– Annamme palvelulupauksen: palvelut eivät huonone vaan toivottavasti jopa kohentuvat entisestä.
Muutosjohtajan pesti kestää vain kymmenen kuukautta, joten vision rakentamiseen enin aika kuluukin. Käytännön kehitystyö alkaa vasta, kun uusi, vaaleilla valittu organisaatio aloittaa.
– Toimintatavat kehittyvät hitaasti. Tiedetään, että organisaatiossa viisi vuottakin on lyhyt aika uusien käytänteiden perinpohjaiseen käyttöönottamiseen.

Mahdollisuus vaikuttaa

Hakari iloitsee maakuntien vaikutusmahdollisuuksista. Tätä muutosta ei sanella kokonaan ministeriöistä ja Helsingistä.
– Maakuntauudistukseen mahtuu paljon kansallista yhteistyötä. Jos me esimerkiksi Pirkanmaalla kehittelemme toimivan ratkaisun jonkin palvelun sisältöön tai järjestämiseen, se voi levitä valtakunnalliseen käyttöön. Tämän uudistuksen osasia ei ole vielä lyöty lukkoon, joten tässä pääsee oikeasti luomaan uutta – ehkä jopa vaikuttamaan kansallisiin käytäntöihin, muutosjohtaja innostuu.
Valtakunnan tason päättäjien kanssa hän on jo nyt tiiviisti yhteydessä. Pari päivää haastattelun jälkeen on tiedossa tapaaminen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kanssa ja seuraavalla viikolla perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan kanssa.
Asukkaat voivat vaikuttaa maakuntatason asioihin muun muassa tekemällä aloitteita, osallistumalla neuvoa antaviin kansanäänestyksiin ja viestimällä esimerkiksi vanhus- tai vammaisneuvostojen kautta. Ja tietysti suorilla vaaleilla. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään tammikuussa 2018.
– On mielenkiintoista nähdä, millaiset vaaleista tulee. Miten paljon ehdokkaita saadaan? Innostuvatko äänestäjät? Joka tapauksessa tulossa on palveluvaalit, sillä vaaleissa valitaan porukka palveluiden järjestämistehtäviin. Se varmasti profiloi mukaan lähteviä ehdokkaita, Hakari miettii.
Maakuntauudistuksen onnistumisen tukipilareiksi valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat maininneet muun muassa omaehtoisuuden ja oman maakunnan erityispiirteiden huomioimisen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?