Kirkkovenesoutu on monipuolista liikuntaa, jossa koko kroppa tekee töitä. Vaikka soutaminen on hyvä liikuntamuoto, laji on pikku hiljaa hiipunut Suomessa. Pirkanmaalla järjestetään nykyisin alle viisi kilpailua vuodessa.
Perämiehen paikka on vaativa. Hän huutaa tahtia, vastaa reittivalinnoista ja psyykkaa soutajia. (Kuva: Juhani Latoniemi)
Perinteikkään Länsi-Teiskon Soutajien porukkaan kuuluu noin 20 aktiivijäsentä. Seura on ollut pystyssä jo 30 vuoden ajan. Alkunsa yhdistys sai vuonna 1985.
– Yhdistys lähti liikkeelle siitä, kun Voitto Hankala kysyi, että miten emme saa soutajaporukkaa kisoihin. Aika helposti saimmekin sitten porukan kasaan, kun sitä alettiin puuhata, Tapio Järvinen kertoo.
80-luvulla toiminta oli ahkeraa. Järvinen esimerkiksi rakensi seuran jäsenille oman kirkkoveneen yhdessä muutaman muun seuran soutajan kanssa.
– Puumateriaali venettä varten kerättiin kylältä. Vene valmistui kymmenessä päivässä, tosin sitä teki viisi henkilöä täysipäiväisesti, Järvinen sanoo.
Länsi-Teiskon Soutajien tarina lähti upeasti liikkeelle, sillä he sijoittuivat seuran historian ensimmäisissä Pirkan Souduissa kolmanneksi. Seuraavana vuonna ryhmä kiri hopealle ja kolmantena vuonna voittajaksi asti.
– Meillä oli ankarat harjoitukset. Treenasimme kaksi kertaa viikossa, ja vene oli aina täynnä. Harjoitukset aloitettiin heti vapun jälkeen, kun järvelle vain pääsi. Kausi loppui sitten viimeiseen kilpailuun, Järvinen muistelee.
Seuran nykyisen sihteerin Kalle Vähätalon mukaan Länsi-Teiskon Soutajat elävät tällä hetkellä suvantovaiheessa. Nykyiset harrastajat täytyisi saada pidettyä mukana toiminnassa, mutta toisaalta uusia kaivataan lajin pariin.
Harjoituksia Länsi-Teiskon Soutajat pitävät alkukesästä kerran viikossa. Tahti kiristyy heinäkuussa, kun lomakausi alkaa.
Harjoituksiin tarvitaan vähintään kahdeksan soutajaa, mutta kisoihin suunnataan täydellä veneellä, eli mukana on 14 soutajaa ja perämies.
Rohkeasti mukaan
Kirkkovenesoudun harrastajakunta on melko iäkästä, mutta nuoriakin on jonkin verran mukana.
– Moni on löytänyt lajin 20–30-vuotiaana. Itse olin 24-vuotias aloittaessani, Vähätalo kertoo.
Länsi-Teiskon Soutajissa jäsenet ovat taustaltaan hyvin erilaisia: mukana on esimerkiksi kestävyysurheilijoita ja maatalon poikia. Kokeneimmat soutajat ovat osallistuneet jo yli 30:een Pirkan Soutuun.
Soutamaan lähdetään lähes säällä kuin säällä. Kovalla tuulella ja sateella voi olla vaikeaa saada riittävästi soutajia harjoituksiin. Muutoin vene jää rantaan vain kovalla myrskyllä. (Kuva: Juhani Latoniemi)
Soudulla on monia hyviä puolia. Sen lisäksi, että harrastuksen parissa pitää yllä hyvää peruskuntoa, kokonaisvaltaisena lajina soutaminen ehkäisee esimerkiksi selkävaivoja.
–Tässä yhdistyy kestävyysurheilu ja upeat luontoelämykset. Harjoituksissa ehditään keskustellakin, vaikka usein on hienoa olla vain hiljaa ja katsella kauniita Näsijärven maisemia, Vähätalo listaa.
Vähätalon mukaan kirkkovenesoutua on helppoa tulla kokeilemaan heidän seurassaan. Vaatimuksia lajin harrastajille ei juurikaan ole, mutta hyvästä peruskunnosta ja rytmitajusta on hyötyä. Tarkka tahdissa pysyminen on edellytys kirkkoveneen liikkumiselle.
– Alussa airot vähän kolisevat, mutta ei siitä kokeneemmat toru. Useimmat oppivat tämän lajin yhdessä kesässä, Vähätalo kertoo.
Ensimmäiset vuodet kirkkovenesoudussa voivat Vähätalon mukaan olla hankalia, sillä laji vaatii fyysisyyttä ja hyvää kestävyyttä. Harjoittelemalla soudun salat kuitenkin oppii usein nopeasti.
– Ensimmäisenä vuotena kannattaa käydä paljon harjoituksissa ja vaikka yhdessä kisassa, kuten Muroleen Soudussa. Pirkan Soutu kannattaa jättää ainakin toiseen vuoteen, sillä se on kova ja vaativa rutistus.
Harrastuksen hintakin on huokea. Länsi-Teiskon Soutajat ottavat kokeilijat ensimmäiseksi vuodeksi mukaan ilman jäsenmaksua. Kilpailuista koituvat osallistumismaksut jaetaan kuitenkin tasan osallistujien kesken. Normaalisti kokonaissumma jää jokaisella seuran harrastajalla alle sataan euroon vuodessa.
Tapahtumilla rahoitusta
Huokea harrastushinta juontaa juurensa aktiivisen ryhmän talkoohenkeen. Rahoitusta harrastukselle hankitaan järjestämällä tansseja ja vuokraamalla seuran kirkkovenettä erilaisiin soututapahtumiin ympäri Suomea.
Yhdistykselle on jo perinteeksi muodostunut juhannuspäivän tanssien järjestäminen Länsi-Teiskon Seuratalolla.
– Juhannuspäivän tanssit on kesän päätapahtumia täällä. Tansseissa on perinteisesti käynyt 150–200 ihmistä, Vähätalo arvioi.
Länsi-Teiskon juhannustanssit on perinteikäs tapahtuma, joka on järjestetty jo 1940-luvulta lähtien. Pitkään tanssit järjestettiin Työväentalolla, mutta omistajavaihdoksen myötä tanssit siirtyivät muutama vuosi sitten Seuratalolle.
Vähätalo pitää tärkeänä sitä, että tanssit järjestetään jatkossakin.
– Juhannuspäivän tanssit ovat tärkeä perinne Länsi-Teiskon kyläyhteisölle. Soutajille tapahtuma luo edellytyksen ylläpitää ja kehittää soutuharrastusta.
Vähätalon toiveissa on ollut uuden, nykyistä pienemmän kirkkoveneen hankkiminen seuralle. Tällöin harjoitukset voitaisiin järjestää esimerkiksi 4–6 soutajan voimin.
Viimeisimmät kommentit