Maaseutu sai neljä miljoonaa

Viime viikolla julkistetut valtakunnalliset maaseutu- ja maataloustukitilastot ovat Ylöjärven osalta varsin odotetut. Suurimmat tuensaajat olivat vuonna 2015 pitkälti samoja kuin vuotta aiemminkin. Kaupungin yrittäjille napsahtanut kokonaispotti kasvoi jonkin verran vuodesta 2014.

Maataloustuet ovat suomalaisille maaseudun yrittäjille erittäin tärkeitä. Ne pitävät huolen siitä, että esimerkiksi tämän Takamaalla syntyneen ammun maito voi päätyä kuluttajien laseihin. (Arkistokuva: Jari-Pekka Korvola)

Yhteensä Ylöjärven maaseudulle myönnettiin viime vuonna EU:n tukia 4,28 miljoonaa euroa. Summasta leijonanosa – noin 4,14 miljoonaa – koostui maataloudelle tarkoitetuista viljelijätuista.
Vuoden suurimman tukipotin sai toimintaansa voimakkaasti kehittänyt Sammatin tila. Sille myönnetyistä 210 000 euron tuista lähes puolet muodostui EU:n lypsylehmäpalkkiosta. Takamaan kylällä sijaitseva tila on yksi Pirkanmaan suurimmista maidontuottajista.
Sammatin tilaa pyörittävä Suvi Rajala oli Ylöjärven tukitilaston ykkönen myös vuonna 2014. Hänen ohellaan isoja tukia ovat viime vuosina saaneet viljastaan tuttu Maatalousyhtymä Mäkkylä ja liuta muita pitkän linjan maataloustuottajia.
Tyypillisimmin viljelijätuet voi jakaa kolmeen osaan: ympäristötukiin, luonnonhaittakorvauksiin ja suoriin tulotukiin. Muutamat yrittäjät ovat kuitenkin oikeutettuja myös muihin tukimuotoihin, kuten eläinten hyvinvointitukiin.
Maitotilallisille maksettiin lisäksi Venäjä-pakotteista johtuvaa kriisitukea. Sen suuruus määräytyi tilojen lehmämäärän mukaan.

”Tukea kuluttajille”

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n Pirkanmaan alueyhdistystä johtavan Jukka Niittyojan mukaan tukitietojen julkistaminen kerran vuodessa on monelle yrittäjälle ”välttämätön paha”. Monella maallikolla on maataloustuista nimittäin varsin virheellinen kuva.
– On ihmisiä, jotka kuvittelevat tukien olevan tuottajien ylimääräistä palkkaa. Peräti verotonta sellaista, Niittyoja huokaa.
– Näinhän ei tietenkään ole. Tuilla mahdollistetaan ruoan tuotanto Suomessa, hän jatkaa.
Viljakkalalainen Niittyoja sai itse viime vuonna viljelijätukea vajaat 40 000 euroa. Ohraa, kauraa ja säilörehunurmea viljelevän miehen mukaan raha meni tuiki tavallisiin tilan juokseviin kuluihin.
Maataloustukien ansiosta suomalaiset voivat ostaa kaupasta kohtuuhintaisia suomalaisia tuotteita.
– Maataloustuki on siis itse asiassa tuki kuluttajalle – ei viljelijälle, Niittyoja huomauttaa.

Telakkakin sai rahaa

Maatalouden lisäksi Maaseutuvirasto ja EU tukevat rahallisesti lukuisia maaseudun hankkeita ja yrityksiä. Ylöjärvelle tukea näihin myönnettiin viime vuonna yhteensä 127 390 euroa.
Eräs suurimmista yritystuen saajista oli Pimeesalmen Telakan taustalla vaikuttava Wonderword Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Matti Kairimon mukaan runsaat 40 000 euroa käytettiin venesataman uudistustöihin.
– Olemme investoineet Telakkaan viime vuosina lähemmäs miljoona euroa.  Meillä on siellä kokonaan uusi ravintolarakennus, huoltorakennus, polttoaineen jakelupiste, vuokrasauna ynnä muuta, Kairimo listaa.
– Saamamme EU-tuet kattavat näistä kuluista noin kymmenen prosenttia.