”Vainajat pitävät hautausmaat elossa”

Lämpimän talven jäljet näkyvät myös Ylöjärven hautausmaalla. Maan routiessa maa-aines laajenee ja roudan sulaessa kutistuu, mikä aiheuttaa hautakivien kallistumisen. Osa kivistä suoristuu itsestään, osa jää kallelleen. Seurakuntapuutarhuri muistuttaa, että vastuu hautakivestä ja haudan hoitamisesta kuuluu omaisille, ellei seurakunta ole saanut toimeksiantoa haudan kunnossapidosta.

– Haudan laiminlyömisenä voidaan pitää sitä, että hautakivi on vinossa ja kukkatila hoitamatta. Haudan haltijasta on myös löydyttävä yhteystiedot, jotta esimerkiksi vinosta hautakivestä ilmoittaminen hoituu mutkitta, Ylöjärven seurakuntapuutarhuri Tuulikki Karhu kertoo.
Vinoja hautakiviä suoristavat niin kiviliikkeet kuin haudan haltijatkin. Itse tehtynä työ on syytä hoitaa huolella, sillä epäasiallisesti suoristettu kivi on jopa vaarallisempi kuin vinossa oleva.

Tuulikki Karhu päivittelee, että tämä kivi on kuin huojuva torni ja sen saisi kaadettua helposti parilla sormella tuuppaamalla

Tuulikki Karhu päivittelee, että tämä kivi on kuin huojuva torni ja sen saisi kaadettua helposti parilla sormella tuuppaamalla

– Kaikenlaisia kepulikonsteja ja viritelmiä käytetään. Osittain maan sisässä olevan pohjakiven ja muistokiven väliin tungetaan esimerkiksi puukiiloja tai pikkukiviä. Silloin saadaan näyttämään, että hautakivi on suorassa, vaikka todellisuudessa se on kahta vaarallisempi kuin vino kivi, Karhu toteaa.
Karhu kuvailee  hautakiven suoristusta tekniikkalajiksi. Kivi on hauras materiaali, joten naarmuja ja lohkeamia voi tulla, jos muistomerkkiä ei suoristeta oikein. Ikävimmässä tapauksessa huonosti asennettu tai vino hautakivi aiheuttaa vaaratilanteita.
– Kerran kivi oli niin vinossa, että se kaatui ruohonleikkurin päälle. Sanonkin aina muille työntekijöille, että koneita saa uusia, mutta ruumiinosat tulevat kalliiksi. Silti syyllistyn itse huomaamattani ottamaan tukea kivestä, kun hoidan haudalla olevia kukkia.
Kunnolla vinossa olevan kiven voi saada kaatumaan vain yhdellä pienellä tönäisyllä. Hautakivet voivat pahimmillaan tuottaa pahoja vammoja.
– Muutamia vuosia sitten viljakkalalaisnainen jäi hoitamansa haudan kiven alle ja jalka taisi vioittua useasta kohtaa. Siitä tuli pitkä sairaalakeikka, sillä pienimmät kivet painavat parisataa kiloa ja suurimmat peräti tonnin, Karhu muistelee.

Hautapaikka kuin tontin vuokraus

Hautojen huolenpidossa on eroavaisuuksia.  Toiset omaiset ovat erittäin aktiivisia ja käyvät haudalla viikoittain siistimässä. Toiset taas unohtavat sen olemassaolon jo heti kiven paikalle asentamisen jälkeen.
–  Makueroja on myös hautakiven kunnossapidossa. Toiset pitävät ajan patinasta ja siitä, että kivi kuluu. Toiset pitävät kiven vimpan päälle kunnossa ja pesevät muistomerkin vuosittain.
Hautakiven tai muistomerkin huolenpidon lisäksi olisi syytä tuoda haudalle kesäisin kukkia ja pitää kiinni niiden hoidosta. Puiden ja pensaiden istuttamista haudoille ei sallita, koska ne voivat tuottaa vahinkoa viereisille haudoille tai olla esteenä hautaa avattaessa.
Jos haudan hoidosta on jotakin huomautettavaa, jätetään hautapaikalle kyltti, jossa muistutetaan sen kunnossapidosta.

Tässä on yritetty suoristaa hautakiveä vaarallisesti  vippaskonstein pikkukiviä väliin sullomalla.

Tässä on yritetty suoristaa hautakiveä vaarallisesti
vippaskonstein pikkukiviä väliin sullomalla.

– Onhan se ikävää viereisille ja siisteille hautapaikoille, jos naapurihaudan hoito on jätetty retuperälle. Yleisilme ei ole silloin kovinkaan esteettinen.
– Hautapaikan lunastaminen on vähän sama asia kuin tontin vuokraus. Jos hautaa ei hoideta, niin sopimus saatetaan purkaa, puutarhuri täsmentää.

Hautakukat päätyvät parempiin suihin

Puutarhurin mukaan Ylöjärvellä kuulee harvoin, että ihmiset olisivat anastaneet hautakukkia. Sen sijaan eläimet ovat useimmiten asialla, jos kukkia puuttuu.

– Etupäässä naakat ja varikset nyppivät kukat, kun ne yrittävät päästä juomaan vettä kukkasuppiloista.
– Myös rusakot tulevat apajille, jos kukkamaassa on tarjolla jotakin erityisen hyvää herkkua.
Tuulikki Karhu kertoo, että kukkien sijaan esimerkiksi lyhtyjä lähtee ”kävelemään” haudoilta  kukkia useammin.
– Lyhtyjä viedään enemmänkin. Näin kesäisin lyhtyjä ei edes kaivata haudoille, koska ne särkyvät helposti ja voivat aiheuttaa vahinkoja meille työntekijöille.

Haudan hoitaja on päättänyt suoristaa kiven kätevästi  puupalikalla.

Haudan hoitaja on päättänyt suoristaa kiven kätevästi
puupalikalla.

Hautausmaat pidetään elävinä

Kaikki Ylöjärven arkkuhautapaikat lunastetaan omaisille 30 vuodeksi ja uurnat 50 vuodeksi eteenpäin. Aikarajan ylittyessä hauta on lunastettava uudelleen. Vanhat ainaishaudat ovat haltijan käytettävissä niin kauan kuin ne ovat osana käytössä olevaa hautausmaata. Jos hauta pitkän prosessin jälkeen todetaan hylätyksi, se palautuu seurakunnalle.
Karhun mukaan Suomen hautausmaakulttuuri on muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa aiempaa enemmän laista riippuvaiseksi, mikä sanelee omat velvollisuutensa sekä  seurakunnan työntekijöille että omaisille.
– Ei tarvitse lähteä kuin lahden yli Viroon tai itärajan toiselle puolelle, niin näkee jo aivan erilaisia hautausmaita, jotka ovat osaksi hylättyjä ja oman onnensa nojassa.
Karhu kertoo, että hautausmaat pyritään pitämään elävinä, ettei niitä unohdettaisi.
– Vainajat pitävät hautausmaat elossa, hän toteaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?