Jäänveistäjä elää hetkessä

Ensi viikon lopulla Pinsiössä heiluvat moottorisahat ja haarukkamaiset taltat.
Luonnonjää toimii veistäjän hyppysissä vähän paremmin kuin jäädyttämällä tehty jää. (Kuva: Erkki Luumi)

Luonnonjää toimii veistäjän hyppysissä vähän paremmin kuin jäädyttämällä tehty jää. (Kuva: Erkki Luumi)

Viime vuonna helmi-maaliskuun vaihteessa Urkin Piilopirtillä etsittiin Suomen parasta jäänveistäjää. Pinsiö oli valikoitunut SM-kilpailujen pitopaikaksi, ja mestaruuden vei Eeva Karhu.
Tänä vuonna Suomen mestaruus ratkotaan Porvoossa, ja Pinsiön kilpailu sen sijaan laajenee kansainväliseksi.
Rajat ylittävään jäänveistokilpailuun on tulossa osallistujia muun muassa Espanjasta, Italiasta ja Itävallasta. Osallistujia on kuusi.
− Jotta kilpailu olisi todella noteerattava, osallistujamäärän pitäisi olla kaksinkertainen. Mutta jostakin on aloitettava – tämä on Pinsiölle oikein hyvä alku, pohtii Suomen veistäjien yhdistyksen hallituksen jäsen Marika Walldén.
Hän toivoo, että Suomessa uskallettaisiin markkinoida jäänveistotapahtumia nykyistä rohkeammin ulkomaille. Helsingin Korkeasaaressa kymmenenä vuonna järjestetty jäänveistokilpailukin on tänä talvena kuopattu.
− Sääli, sillä se oli Suomen johtavia jäänveistotapahtumia. Emme ehkä osaa arvostaa sitä, että täällä on jäätä ja lunta. Niiden ja veistämisen takia moni voisi mielellään matkustaa Suomeen, Walldén miettii.

Tilapäistä vain

Luonnonmateriaalien veistämiseen hurahtaneiden yhdistys perustettiin 1990-luvun alussa. Jäseniä on nyt noin 90. He veistävät lunta, jäätä, hiekkaa, kasviksia ja tekevät jopa tuliveistoksia.
Vuosien varrella Marika Walldén on oppinut materiaalien erot. Jään veistämisessä pitää ottaa huomioon etenkin materiaalin läpinäkyvyys.
− Jäässä minua kiehtoo tilapäisyys. Veistäjän täytyy olla juuri kyseisessä hetkessä aistimassa sitä. Elän hetkessä enkä aina muista edes valokuvata teoksiani. Onneksi joku muu yleensä kuvaa ja lähettää kuvia minulle, Walldén naurahtaa.
Työssään Walldén käyttää alkuun moottorisahaa. Pienet piirteet hän nakuttelee haarukan muotoisella terävällä taltalla.
− Välillä huitaisen paljaalla kädellä. Käden lämpö silottaa yksityiskohdat sopivasti.

Sitkeä luonnonjää

Veistotapahtumissa vietetään pitkiä aikoja jään vieressä. Kerrospukeutuminen ja lämpimät kengät säilyttävät veistäjän työskentelymukavuuden. Moottorisahaa Walldén käyttää lampaannahkarukkaset käsissään. Tarkempiin työvaiheisiin pitää vaihtaa ohuemmat sormikkaat.
− Ei minulle enää vuosikausiin ole tullut tässä hommassa kylmä.
Jäänveistäjän hyppysissä taipuu yhtä hyvin luonnonjää kuin jäädytetty jää. Olennaista on, ettei jää altistu auringolle tai sateelle ennen veistämistä. Niille altistuessaan se voi muuttua tikkuiseksi ja turhan rapsakaksi.
− Luonnonjää on ehkä aavistuksen parempi materiaali: se on sitkeämpi eikä yhtä herkkä kolhuille kuin jäädyttämällä tehty jää. Merestä nostettu jää on kellertävää, mutta jos se odottaa muutaman päivän rannassa, se reagoi ilman kanssa ja puhdistuu, Marika Walldén kertoo.

Häät jatkuvat

Kilpailun ylituomariksi on kutsuttu läänintaiteilija Vesa Varrela. Veistäminen alkaa perjantaina 27. helmikuuta. Yleisö pääsee seuraamaan veistäjien työtä lauantaina ja sunnuntaina.
Materiaali eli jättimäiset jääkuutiot sahataan Näsijärvestä ja kuljetetaan Pinsiöön ensi tiistaina.
Kilpailun teemaksi on nimetty häät. Samasta aiheesta inspiroiduttiin elokuussa, kun Pinsiössä järjestettiin puunveistokilpailut. Marika Walldén oli mukana elokuussakin. Eikö sama teema kyllästytä?
− Kesällä ja talvella on eroa kuin yöllä ja päivällä – jo materiaalin puolesta. Sama teema tuo mukavaa jatkuvuutta.
Jatkuvuus on ollut mielessä muutenkin, kun tapahtumaa Urkin Piilopirtillä on suunniteltu.
− Tavoitteeni on luoda veistotapahtumista brändi: samanlainen kuin eukonkanto tai ilmakitaransoitto, Piilopirttiä luotsaava Jyrki Sasi sanoo.

Kansainvälinen jäänveistokilpailu Pinsiössä Urkin Piilopirtillä 28.2.–1.3.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?