Historiallinen avolouhos vetää harrastajia ympäri vuoden

Sukeltajat paiskivat henkeä Haveriin – video

Haverin perinteikkään kultakaivoksen vaiheilla käy kuhina. Korkeiden metalliaitojen takana joukko miehiä nostaa painavia kantamuksia ja hikoilee yhteisen työn parissa.
Miehet ovat sukeltajia. Meneillään ovat uuden turvavälineen – sukelluskellon – valutalkoot.
Syvissä kaivoskäytävissä viikoittain viihtyvät harrastajat ovat aikoja sitten suljetun kaivosalueen ainoita ympärivuotisia käyttäjiä.
– Tämä on meille tärkeä paikka. Haluaisimme kehittää louhoksen aluetta entisestään, tamperelaisen Oxy Dive Clubin Toni Koivuniemi sanoo.
Haverin vanhalla kultakaivoksella urakoitiin viime viikolla betonitalkoiden merkeissä. Vanhassa avolouhoksessa sukellusta harrastavat seurat ympäri keskisen Suomen valmistelivat tuliterää sukelluskelloa upotuskuntoon.

Haverin vanhalla kultakaivoksella urakoitiin viime viikolla betonitalkoiden merkeissä. Vanhassa avolouhoksessa sukellusta harrastavat seurat ympäri keskisen Suomen valmistelivat tuliterää sukelluskelloa upotuskuntoon.

Välillä pitkällä tauolla ollut sukellustoiminta palasi värittämään Haverin arkea noin viisi vuotta sitten. Kun alueella koeporauksia tehnyt kanadalainen kaivosyhtiö päätti vuosituhannen alussa panna pillinsä pussiin, alkoi kaivos pikku hiljaa täyttyä vedellä.
Vuonna 2009 kaikki oli taas valmista sukeltamista varten.
– Taukoa oli yhteensä 11 vuotta. Käsittääkseni pitkän linjan harrastajille oli päivänselvää, että tänne palataan, kunhan taas pystytään, Toni Koivuniemi tietää.
Itse vaativaa tekniikkasukellusta kahdeksan vuotta harrastanut Koivuniemi kuvailee Haveria ainutlaatuiseksi paikaksi. Vedenpinnan alla riittää tutkittavaa ja koettavaa pitkäksi aikaa.
– Eri sukellusseurojen tapahtumia täällä on käytännössä joka viikko, ympäri vuoden. Siksi haluamme satsata paikan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen, Koivuniemi kertoo.
Talkoovoimin hankittu sukelluskello tuli Viljakkalaan pari viikkoa sitten. Noin kaksi tonnia painava ontto möhkäle tarjoaa harrastajille kuivan levähdys- ja nousupaikan syvien sukellureissujen yhteyteen.
Jatkossa sukeltajien haaveena on uusia kaivoslammen rannalla nököttävä pukukoppi. Uudistusten uskotaan vankistavan Haverin asemaa keskisen Suomen tekniikkasukellussuosikkina.
– Kyllä tällä alueella olisi potentiaalia vaikka mihin muuhunkin kuin sukellukseen. Meistä olisi ihan mukavaa, jos tänne keksittäisiin jotain muutakin aktiviteettia, Koivuniemi miettii.

Perinneyhdistys: kaikille on tilaa

Tämä juttu on osa Kylillä-juttusarjaa.

Tämä juttu on osa Kylillä-juttusarjaa.

Vanhan kaivosalueen perinteitä ja historiaa vaalivan Haveri-yhdistyksen puheenjohtajalla Arja Moisiolla ei ole sukellusharrastajista pahaa sanottavaa. Moision mielestä on hienoa, että alueeseen viitsitään satsata tosissaan.
– Perinteet ja sukellus eivät ole millään tavalla ristiriidassa keskenään. Kaikille, jotka haluavat saada Haveriin eloa, on täällä tilaa, hän tiivistää.
Moision mukaan Haverilla vallitsee tällä hetkellä hienoinen eteenpäin menemisen meininki. Alueella toimivat kaksi majoitusalan yritystä ovat elinvoimaisia, ja turisteja on viime aikoina houkuteltu paikan päälle tosissaan.
Ainoat ympärivuotiset haverilaiset ovat kuitenkin sukeltajat.
– Niin, matkailijat käyvät kaivosalueella vain kesällä. Kaikenlaisia virityksiä on ollut olemassa jääkiipeilyseinästä lähtien, mutta syystä tai toisesta ne eivät ole ottaneet tuulta alleen, Moisio miettii.
Haveri-yhdistyksen ylläpitämä kaivosmuseo on Moision mukaan ollut viime vuosina kohtuullisen suosittu käyntikohde. Yksin se ei kuitenkaan kovin merkittäviä turistimassoja Viljakkalaan tuo.
– Kaivoshistoriasta kiinnostuneita suomalaisia on loppujen lopuksi aika vähän. Haverin vetovoima perustuu oikeasti kaikkein eniten erilaisiin tapahtumiin, kuten Haverin Konepäiviin.
Kesäkuussa ensi kertaa järjestetty Konepäivät veti kultakaivosalueelle noin tuhat vanhoista koneista kiinnostunutta matkailijaa. Tempaus oli Haveri-yhdistyksen ja parin yksityishenkilön järjestämä ihka uusi kokonaisuus, jollaisia Moisio näkisi tulevaisuudessa mielellään lisää.
– Olennaista kaivosalueen tulevaisuudessa on yhteistyö. Uskon, että Haveri kiinnostaa ihmisiä, mutta omin voimin tätä aluetta ei pysty elvyttämään kukaan, puheenjohtaja linjaa.

Synkät ajat ovat historiaa

Sukeltajalle Haveri on miltei paratiisi, kertoo Toni Koivuniemi. Pinnan alla lymyävät tunnelit ja käytävät ovat parhaimmillaan kilometrien mittaisia ja ulottuvat 80 metrin syvyyteen.

Sukeltajalle Haveri on miltei paratiisi, kertoo Toni Koivuniemi. Pinnan alla lymyävät tunnelit ja käytävät ovat parhaimmillaan kilometrien mittaisia ja ulottuvat 80 metrin syvyyteen.

Kehittyipä Haverin alue tulevaisuudessa tai ei, yksi asia lienee joka tapauksessa pomminvarma. Sukeltajat eivät ole lähdössä avolouhokselta mihinkään.
– Pirkanmaan ja Keski-Suomen tekniikkasukeltajille tämä on yksi keskeisimmistä harrastuspaikoista. Tänä vuonna täällä on käynyt 15 eri sukellusseuraa ja monta sataa sukeltajaa, Toni Koivuniemi juttelee.
Nykyiset Haverissa sukeltavat korostavat, ettei paikka ole avoin muille kuin pitkän linjan harrastajille. Avolouhos on aidattu ja valvottu, jotta onnettumuuksilta vältyttäisiin.
1990-luvun alussa Haverissa hukkui neljä sukeltajaa.
– Nykyään tämä on turvallinen sukelluskohde, koska valvonta on aiempaa tiukempaa ja tekniikka on kehittynyt, Koivuniemi vakuuttaa.
– Mutta täällä sukeltaakseen pitää olla suoritettuina asianmukaiset luola- ja kaivossukelluskurssit. Haveri on määritelty vaativaksi kohteeksi, hän lisää.

+++++
Miltä näyttää vedenalaisessa Haverissa? Katso harrastajan kuvaama HD-tasoinen sukellusvideo alta!

Haveri

• Länsi-Ylöjärvellä sijaitseva entinen rauta- ja kultakaivosalue
• Ei vakituista asutusta
• 1960-luvulta lähtien lähinnä matkailu- ja virkistyskäytössä
• Sukellusharrastajien suosima vapaa-ajankohde
• Matkaa Viljakkalan keskustaan noin yksi kilometri, Hämeenkyrön keskustaan 12 km ja Ylöjärven keskustaan 30 km.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?