Automaatti avartaa kirjastopalvelua Viljakkalassa

15. syyskuuta Viljakkalan kirjastosta tulee Pirkanmaan toinen kunnallinen omatoimilainasto. Automaattilainaaminen on aukioloja laajentava lisäpalvelu. Asiointi onnistuu siis yhä myös kasvokkain henkilökunnan kanssa.
Liki kaikkiin Viljakkalan kirjaston 17 000 teoksesta on jo lisätty lainauksessa ja hälytyslaitteissa tarvittava rfid-tunniste. Projektityöntekijä urakoi miltei kaikki tunnisteet teoksiin, mutta kirjastonhoitaja Katriina Tuomisto lisää tarroja vielä viimeisiin kirjoihin ja muihin teoksiin.

Liki kaikkiin Viljakkalan kirjaston 17 000 teoksesta on jo lisätty lainauksessa ja hälytyslaitteissa tarvittava rfid-tunniste. Projektityöntekijä urakoi miltei kaikki tunnisteet teoksiin, mutta kirjastonhoitaja Katriina Tuomisto lisää tarroja vielä viimeisiin kirjoihin ja muihin teoksiin.

Hyllyrivit lepäävät keskellä aamun rauhaa Viljakkalan kirjastossa. Vielä kuukausi sitten niiden väleissä hääräsi mies kärryineen lisäämässä niteiden sisuksiin uutta tekniikkaa.
Nyt opukset odottavat uuden aikakauden alkua. Pian ne voivat päästä lainakasseihin omatoimiautomaatin kautta, normaalin aukioloajankin ulkopuolella.
Omatoimipalvelun valmistelu oli urakka, mutta se soljui lopulta varsin kivuttomasti, sillä aikataulutus osui nappiin.
Mutta vielä on tehtävää. Kirjastonhoitaja Katriina Tuomiston ja kirjastonjohtaja Marko Ojalan tunnelmat ovatkin odottavat.
– Olen käynyt aika monessa vastaavan tyyppisessä omatoimikirjastossa tutustumassa, ja kaikki on ollut positiivista. Kun vain saamme palvelun käyttöön, olen varma, että se toimii, Ojala nyökyttelee.
Viljakkalan lainasto on toinen kunnallinen omatoimikirjasto Pirkanmaalla. Sen kaltaisia on myös esimerkiksi Oulussa, Turussa ja ulkomailla.
– Jos tällainen toimii Kööpenhaminan lähiössä, niin miksei Viljakkalassa? Tuomisto hymyilee luottavaisena.

Vuoden valmistelu

Valmistelu alkoi jo viime kesänä, kun omatoimipalvelua esitettiin kaupungin päättäjille. Joulukuussa paukuteltiin päätös, ja maaliskuussa varmistui opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus.
– Kun saimme avustuksen, pystyimme palkkaamaan projektityöntekijän. Pian aloin tehdä myös tarjouspyyntöjä laitteista, Ojala kertaa.
Projektityöntekijä ahersi suurimman urakan: hän kiinnitti neljän kesäviikon aikana automaattilainaamisessa tarvittavat rfid-tunnisteet liki kaikkiin kirjaston 17 000 teoksesta.
– Minä kiinnittelen vielä viimeisten, esimerkiksi lainassa olleiden, niteiden tunnisteita, Tuomisto sanoo.
Tilaukset oli tehtävä ja laitteiden sijoittelu suunniteltava hyvissä ajoin ennen kesää.
– Kiinteistö on haasteellinen, kun täällä on paljon erillisiä tiloja, Ojala myöntää.
Kesän korvalla päästiin aloittamaan sähkötyöt ja valvonta-, kulku- sekä automaattilaitteiden asennukset.
– Kun kesä- ja heinäkuun vaihteessa suurin osa niteistä oli tunnistemerkitty, automaatin lainaustoiminto otettiin käyttöön. Siten asiakkaat pääsivät kokeilemaan laitetta ja henkilökuntakin harjoittelemaan sen käyttöä, Tuomisto kertoo.
Palautustoiminto tulee käyttöön vasta, kun varsinainen itsepalvelu alkaa.
Nyt on jäljellä viimeiset tietoliikennetyöt, ja palvelun alettuakin on vielä opastettava asiakkaita.

Aparaatti opastaa käyttäjää

Automaatin tulo on nostanut osalla asiakkaista karvat pystyyn. Moni on pelännyt, ettei laitteen käyttö suju. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä aparaatti on yksinkertainen.
– Kun olen näyttänyt, miten laitetta käytetään, kaikki ovat sanoneet poikkeuksetta: ”Ai se onkin näin helppoa”, kirjastonhoitaja kertoo.
Moni on myös rohjennut testailemaan laitetta ihan itsekseen, ja onpa vehje usealle tuttu muualtakin.
– Ehkä ikääntyneet ovat jännittäneet eniten.
Automaatti ohjaa käyttäjäänsä näytölle ilmestyvin tekstein. Alkuun pääsee vilauttamalla kirjastokortin viivakoodia laitteen laservalolle ja näppäilemällä sitten PIN-koodin. Näytöltä valitaan lainaus tai palautus. Automaatin yhteydessä on paikat varatuille ja palautettaville teoksille.
Kirja tai muu lainateos asetetaan levylle, joka havaitsee rfid-tunnisteen ja sen myötä merkitsee teoskappaleen lainatuksi tai palautetuksi. Viivakoodia ei siis tarvita, mutta se on säilytetty teoksissa, jotta niitä on mahdollista käsitellä vanhoillakin laitteilla.
– Lehdissä on yhä vain viivakoodit. Lehdet vaihtuvat niin usein, ettei niihin kannata kiinnittää rfid-tunnistetta.
Lehdistä automaatilla luetaan viivakoodi.
Lopuksi painetaan valmis-painiketta ja kone tulostaa kuitin.
PIN-koodin näppäily on lisätty myös pääkirjaston automaatteihin – niin kirjastojen yhtenäisyyden kuin turvallisuudenkin vuoksi.
– Hyvin on mennyt. 70 prosenttia pääkirjaston lainoista tulee automaatin kautta, Ojala sanoo.
Kirjastokortti ja PIN-koodi ovat tarpeen myös kirjaston tietokoneilla ja omatoimiaukioloaikoina ulko-ovella.
– Kamera kuvaa sisään tulevat. Meillä on ollut kameroita aiemminkin, mutta nyt niitä on saatu lisää, Tuomisto kertoo.
Rfid-tunniste auttaa myös valvonnassa: jos nidettä ei ole lainattu, ulko-oven portti hälyttää.

Henkilökunta ei häviä

Huolta on noussut siitäkin, että henkilökohtainen palvelu häviäisi automaatin myötä.
Pelko on turha. Entiset henkilökunnan miehittämät aukiolot säilyvät.
Itse asiassa omatoimipalvelu siis vain laajentaa entisiä aukioloja. Automaatti myös vapauttaa normaaliaukioloaikoina henkilökuntaa lainaus- ja palautustyöstä muuhun asiakkaiden palveluun.
Ojala ja Tuomisto myöntävät, että huoli kumpuaa varmasti osin Viljakkalassa viime aikoina velloneesta pelosta, että palvelut kuihtuvat. Voiko automaatin tulo ollakin vain välivaihe, joka johtaa kirjaston muuttumiseen pelkäksi itsepalvelupisteeksi tai jopa lakkautukseen? Siihen kirjastokaksikko ei usko.
– Näkemykseni on, että niin kauan kuin Viljakkalassa on päiväkoti ja koulu, pitää olla myös kirjasto, jossa voi asioida henkilökunnan kanssa, Ojala linjaa.
– Ja jos ennusteita katsoo, lapsimäärä ei täällä ainakaan vähene, kollega huomauttaa.
Ojala myöntää, ettei säästöpaineiden äärellä koskaan tiedä, mitä tuleman pitää. Hän kuitenkin pitää automaatti-investointia pikimmin merkkinä kirjaston hyvästä tulevaisuudesta.
– Omatoimipalvelu voi tuoda jopa uusia asiakkaita, Tuomisto lisää.
Kaksikosta on selvää, ettei Viljakkalan kirjaston toiminta ole edes mahdollista ilman henkilökuntaa.
– Koko ajan on tehtävä asiakaspalvelun lisäksi ulospäin näkymätöntä työtä, jotta kirjasto pysyy kuosissa. Ja kirjastopalvelun luonteeseen kuuluu myös tietopalvelu, Ojala avaa.
Jo kirjastolaki edellyttää, että saatavilla on henkilökuntaa. Laki ei tosin määrittele, missä henkilökunnan on oltava, mutta Ojalasta ei ole realistista ajaa ihmisiä palvelun perässä keskustaan.
– Kyllä palvelu pitää pystyä järjestämään Viljakkalassa.

Kirjastoaukiolot Viljakkalassa 15.9. alkaen

• täysi palvelu
- ma: 14–19
- ti 13–18
- ke: 9–12
- to ja pe: 10–15
• omatoimipalvelu
- ma–to: 8–21
- pe–su 8–19

Lähde: Ylöjärven kirjasto

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?