Moni ylöjärveläinen kirmaa näinä päivinä hymy korvilla viettämään kesälomaansa. Yksiä kiinnostaa kotimaan matkailu, toisia taas kesämökkiin linnoittautuminen. Ulkomaille suuntaavat saattavat pohtia, olisiko tällä kertaa kenties kaupunkiloman aika.
Luoteisespanjalainen Galicia on monessakin mielessä tutustumisen arvoista seutua. Vehreän itsehallintoalueen pääkaupunki Santiago de Compostela on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, joka tarjoaa nähtävää muillekin kuin uskovaisille.
Viikonloppuisin Santiago de Compostelan katukuvaa värittävät turistit. Suurin osa heistä on tullut kaupunkiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan katedraalin vuoksi.
Yhden vaihtolennon päässä Tampere-Pirkkalan lentoasemasta sijaitseva Santiago de Compostela tunnetaan maailmalla ennen kaikkea katedraalistaan. Katolilaisille paikka merkitsee lähes samaa kuin Mekka muslimeille. Vuosittain kaupunkiin arvioidaan saapuvan jopa parisen sataa tuhatta pyhiinvaeltajaa.
Yleistunnelma paikan päällä ei ole kuitenkaan erityisen harras. Jättimäisen katedraalin kävijämäärät ovat kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana tasaisesti, mutta syynä tähän ei ole kristillisyyden kasvu. Tänä päivänä pyhiinvaellus nähdään entistä useammin eräänlaisena extreme-urheiluna – itsensä äärirajoille laittamisena, josta voi puhua vielä kiikkustuolissakin.
Pyhiinvaeltajien merkitystä Santiago de Compostelalle ei sovi kuitenkaan vähätellä. Kaupunki on aikoinaan perustettu katedraalinsa ympärille, mikä näkyy jopa paikkakunnan nimessä.
Santiago viittaa pyhään Jaakobiin, Jeesuksen opetuslapseen, jonka kerrotaan olevan haudattu juuri nykyisen katedraalin paikalle. Compostela-sanan puolestaan arvellaan kehittyneen muinaislatinan tähtikenttää tarkoittavasta sanasta.
Juuri taivaalle syttyneet tähdet johdattivat legendan mukaan ensimmäiset kristityt Luoteis-Espanjaan 800-luvulla. Asutusta alueella oli ollut jo aikaisemminkin, mutta muinaisen hautalöydöksen myötä Santiago de Compostelasta tuli kertaheitolla kristittyjen pyhä kaupunki.
Ei mikään rantakohde
Santiago de Compostelan katedraali on maailmankuulu katolisten pyhiinvaelluskohde. Kostean ilmaston vuoksi rakennuksen julkisivua joudutaan puhdistamaan muutaman vuoden välein.
Suomalaisille Santiago de Compostela ei ole koskaan ollut erityisen suosittu lomakohde. Keskimääräinen ei-katolinen pohjoismaalainen saattaa tietää kaupungista vain vuoden takaisen tuhoisan junaturman, josta uutisoitiin ympäri Eurooppaa.
Osasyy Luoteis-Espanjan unohtamiselle lienee sen sää. Siinä missä Etelä-Eurooppa yhdistetään suomalaisissa mielikuvissa yleensä poutaan ja helteeseen, on Galicia varsin sateista seutua. Pahinta aikaa oli tänä vuonna helmi-maaliskuu, jolloin sateettomat päivät olivat hyvin harvinaisia.
Kesäksi vetisyys kuitenkin hellittää. Supermarkettien ovien pielissä nököttävät sateenvarjotelineet ovat pitkälti tarpeettomia toukokuun alusta pitkälle syksyyn saakka.
Santiagoon suuntaavan kannattaa joka tapauksessa lähteä matkaan monipuolisen vaatearsenaalin kera. Vaikka lämpötila kipuaa kesällä parhaimmillaan hellelukemiin, korkealle nousevan elohopean ei saa antaa hämätä.
Vain 30 kilometrin päässä laineitaan rantaan lyö Atlantin valtameri, minkä vuoksi ilman kosteusprosentti on Santiagossa aina korkealla. Ilman pitkähihaisia paitoja kaupungissa liikkuvatkin lähinnä turistit ja vaihto-opiskelijat.
Viileisiin tuuliin varautuminen voi kuulostaa rasittavalta, mutta maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Santiagoon avoimin mielin tutustuva matkaaja kohtaa kaupungin, jossa kukkii rento galicialainen elämänmeno.
Terasseja, luontoa ja onnen kyyneleitä
Santiago de Compostela näyttää kävijälleen kaksi erilaista maailmaa. Katedraalin ympärille rakentunut vanha kaupunki on turistien suosikki, joka on täynnä satoja vuosia vanhaa upeaa arkkitehtuuria. Tiivis ja ahdas alue sykähdyttää, mutta ei anna totuudenmukaista kuvaa kaupungista.
Vain reilun puolen kilometrin päässä kirkon portailta sijaitsee uusi kaupunki, jossa historiasta ei ole tietoakaan. Siellä asuvat aivan tavalliset santiagolaiset, siellä ovat pienet nykyaikaiset ruokakaupat. Kontrasti turistien ehdoilla pyörivään katedraalin seutuun on raju.
Kaupunkikuvaa leimaavat lyhyet, siistit ja vaaleat kadut. Muutaman korttelin käveltyään saapuu yleensä pieneen puistoon, joka on galicialaiseen tapaan kauniin vehreä. Kostean ilmaston takia Santiagon maaperä on erittäin hedelmällistä, ja se näkyy kaikkialla.
Puistojen lisäksi Santiagossa on rutkasti kahviloita ja pubeja. Aurinkoisella säällä terassit pullistelevat kiireettömiä kaupunkilaisia etenkin puolilta päivin, kun useimmat kaupat ja työpaikat ovat sulkeneet ovensa pariksi tunniksi. Siestan aikaan santiagolaiset saattavat myös ottaa torkut auringossa tai istahtaa torille lukemaan kirjaa.
Uusi kaupunki henkii rentoutta ja kiireettömyyttä. Väkiluvultaan Santiago de Compostela on hieman Tamperetta pienempi, mutta vaikuttaa aivan yhtä vilkkaalta kuin kesäinen Hämeenkatu. Jokin on kuitenkin toisin – galicialaisten katseissa stressi, suorituspaineet ja huoli ovat harvinaisia.
Kaikkein sympaattisimman elämänilon kaupunkiin tuovat kuitenkin turistit. Katedraalin edustalla, satoja kilometrejä pitkän pyhiinvaelluksen päätepisteellä voi nähdä suoritustaan tuulettavia miehiä ja naisia miltei joka päivä.
Omapäinen – pian itsenäinen?
Alamedan puisto on kaupungin vehrein kohtauspaikka.
Vaikka santiagolaiset ovat avoimen ylpeitä katedraalistaan, he toivoisivat kotikaupunkinsa olevan tunnettu vähän muustakin. Asian eteen on nyt ponnisteltu toden teolla jo lähes 15 vuotta.
Vuosituhannen vaihteessa Santiago de Compostelassa aloitettiin projekti, jonka tarkoituksena oli tehdä kaupungista koko galicialaisen kulttuurin sykkivä keskus. Tämän fyysiseksi ilmentymäksi alettiin rakentaa jättimäistä kulttuurikeskusta, Ciudad de Culturaa, eräälle kaupungin näkyvimmistä kukkuloista.
Alun perin kulttuurikeskuksen piti olla valmis vuonna 2002, mutta toisin kävi. Amerikkalaisen Peter Eisenmanin suuruudenhullujen piirustusten toteuttaminen osoittautui niin kalliiksi, ettei kaupungin kassa ole riittänyt viimeisten rakennusten pykäämiseen vieläkään.
Edelleen kesken oleva kompleksi on jo nyt syönyt veronmaksajien rahoja yli 400 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjetti oli noin neljä kertaa pienempi, eikä lopullisesta hinnasta ole varmuutta kenelläkään.
Vaikka Ciudad de Cultura on lytätty kansan keskuudessa kaikkien aikojen suurimmaksi virheeksi, on moni kaupungin päättäjä projektista yhä mielissään. Vahvan paikallisen itsetunnon omaavassa Galiciassa on vaikutusvaltaisia separatistiryhmiä, jotka haluavat näyttää alueen voimaa ja mahtia muulle Espanjalle. Hulppean kulttuurikeskuksen nähdään palvelevan tätä tarkoitusta enemmän kuin hyvin.
Jos tiettyjen poliittisten voimien toiveet täyttyisivät, olisi Galicia tulevaisuudessa itsenäinen valtio. Alueella seurataan nyt kiinnostuneena Kataloniaan, jossa kansa saa äänestää Espanjasta irtautumisesta tämän vuoden lopulla.
Mutta itsenäistyipä Galicia tai ei, yhtä asiaa se ei muuta: turismi on alueelle tärkeää jatkossakin.
+++++
Tampere-Pirkkalan lentoasemalta pääsee Santiago de Compostelaan lähes päivittäin Frankfurt-Hahnin tai Bergamon kautta. Lyhimmillään matka kestää vaihtoineen noin yhdeksän tuntia.
Viimeisimmät kommentit