Keskustassa kaivataan järkeä kaupunkisuunnitteluun

Jaa kehitykselle, ei utopioille

– Kun muutimme vanhempieni kanssa tähän taloon 1960-luvulla, ei ympärillä ollut muuta kuin peltoa. Katuvalotkin tulivat alueelle vasta vuosien päästä, haavistolainen Ulla Lepistö kertoo Ylöjärven Uutisille.
Muistelu kirvoittaa eläkeläisen kasvoille hymyn. Ylöjärven kantakaupungin muuttuminen nykyisen kaltaiseksi asumalähiöksi on ollut niin nopeaa, että pitkäaikaisten asukkaiden päät ovat menneet vuosien saatossa pahemman kerran pyörälle.
Ja lähivuosina muutosvauhti vain kiihtyy.
– Kyllä Ylöjärven keskusta saa kasvaa, mutta jokin järki siinä täytyisi pitää mukana. Se, että maaseudulle yritetään väkisin tehdä suurkaupunkia, ei toimi, Ullan elämänkumppani Raimo Lepistö linjaa.
Raimo (vas.) ja Ulla Lepistö ovat nähneet Ylöjärven keskustan kehityksen aitiopaikalta. Heidän taustalla näkyvä kotinsa on nyttemmin saanut naapurikseen muun muassa ison asfalttisen parkkipaikan.

Raimo (vas.) ja Ulla Lepistö ovat nähneet Ylöjärven keskustan kehityksen aitiopaikalta. Heidän taustalla näkyvä kotinsa on nyttemmin saanut naapurikseen muun muassa ison asfalttisen parkkipaikan.

Ulla ja Raimo Lepistön pihapiirissä on helppo unohtaa, että on kasvukaupungin keskustassa. Punainen päärakennus, pari sitä pienempää piharakennusta ja vehreän epätasainen nurmi luovat vaiheilleen vanhan ajan maatilatunnelmaa.
Vaikutelma on totuudenmukainen, ainakin melkein. Aikoinaan Lepistöjen talo oli Urkonmäen vanhan maatilan torppa.
– Joidenkin arvioiden mukaan tällä paikalla on asuttu jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Silloin Ylöjärvi oli vielä hyvin pieni maaseutukylä, Raimo Lepistö tietää.
Vasta 1980-luvulla maisema alkoi hiljalleen muuttua. Punaisen tuvan ympärille rupesi tuolloin nousemaan moderneja omakotitaloja. Tänä päivänä Lepistöillä on naapureita lähes jokaisessa ilmansuunnassa.
Alueen yhteiselo on tiivistä, mutta se ei senioreita haittaa. Juuri nyt Ylöjärven kantakaupunki on heidän mukaansa suhteellisen mukavasti kaavoitettu 2010-lukulainen asuinalue.
Tulevaisuudessa kaikki voi kuitenkin olla toisin.
– Monta vuotta on puhuttu erilaisista keskustan kehittämissuunnitelmista. Niissä visioissa Ylöjärvi nähdään melkein samanlaisena suurkaupunkina kuin Tampere. Kiinteistöjä halutaan pilkkoa ja rakentamista tiivistää hirveästi nykyisestä, Lepistöt juttelevat toistensa sanoja täydentäen.

”Puutarhakaupunki on unohdettu”

Tämä juttu kuuluu Kylillä-juttusarjaan.

Tämä juttu kuuluu Kylillä-juttusarjaan.

Ylöjärven kaupungin tekninen toimisto valmistelee parhaillaan osayleiskaavaa, jonka on määrä laittaa uusiksi koko Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueiden elämänmeno. Kaupungin väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan, minkä vuoksi Ylöjärvelle halutaan selkeä ja yhtenäinen ydinkeskusta.
Raimo Lepistö on seurannut aiheesta käytyä keskustelua silmä kovana. Hänen mielestään arkkitehdeilta ja virkamiehiltä on karannut kehittämisinnon keskellä suhteellisuudentaju.
– Esimerkiksi Keijärven rantaan kaavaillaan tietyissä havainnekuvissa kelluvia asuintaloja, vähän samaan tapaan kuin Tampereella suunnitellaan uutta Lielahtea. Olisihan täällä vapaata maata vaikka millä mitalla, hän naurahtaa.
Lepistön tarkoittamat talot ovat osa Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikin suunnitelmaa, jonka kaupunki valitsi pari vuotta sitten keskustan kehityksen ohjenuorakseen. Nimellä Ylös, ulos ja lenkille tunnettu visio on sangen korkealentoinen, eikä sitä todennäköisesti koskaan toteuteta pilkulleen niin kuin papereissa lukee.
Suuntaviivoja suunnitelma kuitenkin antaa.
– Niin, siihen suuntaan tätä aluetta ollaan nyt kehittämässä… Tuntuu, että Ylöjärvi ei edelleenkään kunnioita vanhaa, kun se rakentaa uutta, Raimo Lepistö täräyttää.
– Komea puutarhakaupunki-termi on unohdettu keskustan kehittämisessä jo aikoja sitten. Rakennuskannan tiivistäminen on vienyt monta kaunista viheraluetta, eikä jatkossakaan hyvältä näytä, hän jatkaa.

Passiivisuus vie valtaa virkamiehille

Ylöjärven keskustan seutu on muuttunut vuosien saatossa rajusti. Tältä näytti Kirkonseutu vielä jokunen vuosi takaperin. (Arkistokuva)

Ylöjärven keskustan seutu on muuttunut vuosien saatossa rajusti. Tältä näytti Kirkonseutu vielä jokunen vuosi takaperin. (Arkistokuva)

Niin Ylöjärven omakotiyhdistyksessä kuin Ylöjärvi-Seurassakin vaikuttava Raimo Lepistö on harmissaan siitä, ettei vallitseva kehitys tunnu kiinnostavan nyky-ylöjärveläisiä. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee keväällä pidetyn asukastilaisuuden, jossa kerrottiin Kirkonseudun alueen – siis myös Haaviston ja Rotikon kaupunginosien – uudesta osayleiskaavasta.
Paikalla oli yhteensä neljä kuulijaa.
– Kaupunki antaa asukkaille mahdollisuuden tulla kuulluiksi, mutta sitä ei oikein ymmärretä hyödyntää. Rakennusliikkeillä ja virkamiehillä on siksi näissä kehityspäätöksissä hyvin suuri valta, Lepistö harmittelee.
Paras vaikuttamiskanava asumista ja kaavoitusta koskeviin asioihin on Lepistön mukaan omakotiyhdistys. Keskusta-alueella toimiva Ylöjärven oky on avoin kaikille Kirkonseudun, Soppeenmäen, Elovainion ja näiden lähialueiden ihmisille.
– Nuoria jäseniä toivotaan kovasti mukaan toimintaan, Raimo Lepistö hymyilee.

Ylöjärven ydinkeskusta

• Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueiden muodostama laaja kokonaisuus
• Asukkaita noin 5 000
• Paikallisen kaupunkikehitystyön viime vuosien tärkein yksittäinen kohde
• Liikenneväylien pirstoma; ei selkeää keskipistettä
• Matkaa Tampereen keskustaan noin 13 km, Viljakkalan keskustaan 28 km ja Kurun keskustaan 41 km

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?