Yritystä pystyttelevän on oltava sisukas. Omaan juttuunsa on uskottava, mutta pilvilinnat hetkessä syntyvistä ihmeistä kannattaa jättää rakentamatta. Tuoreen ylöjärveläisfirman perustaja perää realismia yrittämiseen ja sitä koskeviin mielikuviin.
– Tv-ohjelmat ovat pilanneet käsitykset sisustamisesta, Caritan sisustusculmaa Siivikkalassa pyörittävä Carita Helander pamauttaa. Töllössä kodit pannaan uusiksi paksun rahatukun turvin, mutta todellisuudessa uutta ilmettä saa pienelläkin summalla.
Alku aina hankalaa.
Tästä tosiasiasta muistuttaa siivikkalalainen Carita Helander, joka tietää, millaista aloittelevan yrittäjän arki on.
Nainen pani tammikuussa pystyyn sisustusfirman. Ensi askeleet jännittivät. Mieleen hiipi ajatus, tuleeko hommasta mitään.
Myös netissä vilisseet sekavat tiedot yrittäjäksi ryhtymisestä hämmensivät. Oli laukattava luukulta toiselle, eikä yrityksen perustamisen hinta tahtonut selvitä.
Vihdoin toiminimi oli mustaa valkoisella, mutta yrityksen rattaat hievahtivat hissuksiin liikkeelle.
– En ajatellutkaan, että homma lähtee heti hurjasti eteenpäin. Kun aloittaa tyhjältä pöydältä, asiakaskunnan hakeminen ja itsensä myynti on aika haastavaa. Ja kun asiakkaan saa, ei palkka lähde juoksemaan heti.
Helander myöntää, että mainonnassa voisi vielä petrata. Netti- ja Facebook-sivut ovat kuitenkin jo hyvällä tolalla. Ennen kaikkea yrittäjä korostaa puskaradion tärkeyttä.
Painostus poiki firman
Yrittäjän polulle naisen ajoivat intohimo ja usutus.
Vuosikausia kestäneet somistajan hommat olivat vaihtuneet myyjän työhön, kun Helanderin työpaikan, ison perhemarketin, somistusosasto lakkautettiin.
– En ollut tyytyväinen. Kaipaan edelleen käsillä tekemistä ja väreillä sekä materiaaleilla leikittelemistä.
Nainen suuntasi sisustajakoulutukseen Valkeakoskelle.
Helander halusi koulunpenkin päälle lisää käytännön kokemusta, joten hän suunnitteli ilmaisena harjoitteluna sisustuksen tuttavan tuttavalle.
– Yritykseni on painostuksen tulos. Harjoitustyön asiakas hoki minulle: ”Kyllä sinun täytyy perustaa yritys.”
Firma päivätyön päälle
Jalat maassa elävä Helander ei luopunut päivätyöstään marketissa. Se tuo turvaa, kun yritysmoottorien käynnistely vie aikansa.
– Haluan ensin luoda verkostot, jotta minulla on joka päivälle jotain työtä ja jotta saan palkkaa tasaisesti.
Firma päiväpestin rinnalla tietää yökyöpeliyrittäjän hommia kotinurkissa.
– Mutta kun työ on mielekästä, se ei rasita. Joskus on kaoottista, kun piirustuksia ja papereita on joka puolella kotia. Ja kyllä minä joskus olen aika väsynyt – täytyy myöntää.
Nainen vakuuttaa ahertavansa yrityksensä eteen täysillä valoilla ajan rajallisuudesta huolimatta.
– Sisustamisen maailma ja uteliaisuus kaikkeen uuteen vievät mennessään.
Helanderin markettityönantaja ei rypistä otsaansa naisen yrityspuuhille.
– En kilpaile marketin kanssa, yrittäjän alku selittää.
Itse asiassa pomolta ja työkavereilta on sadellut tsemppiä. Apuakin on liiennyt.
– Työpaikallani on paljon sivutyönään toista ammattia harjoittavia. Ihan hämmästyin, kun se tuli ilmi. Heiltä olen saanut hyviä vinkkejä. On sanottu esimerkiksi: ”Hei, voin tehdä sinulle nettisivut.”
Neuvojen lisäksi työkavereilta saa siis yrittäjän kaipaamia verkostoja.
– Se on ihan loistavaa!
Isojen varjossa – vai varjosta?
Sisustusalalla isoja firmoja ja ketjuja piisaa. Ei olisi ihme, jos pieni jäisi jalkoihin.
Helander kuitenkin uskoo, että pikku firman on mahdollista nousta isojen varjosta. Vaikka moni nykyihminen luottaa suuryritysten voimaan ja näkyvyyteen, kaikki eivät halua nojautua niihin.
– Isoissa liikkeissä palvelu saattaa olla hirveän kaavamaista. Minusta inhimillisyys on tärkeää. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa on pienessä mittakaavassa helpompaa kuin isossa. Uskon, että pieni pärjää kuuntelemalla asiakasta. Voi esimerkiksi kysyä, mitä vanhaa säästetään ja mitä uutta hankitaan.
Ketjuun kuulumattomalla pikku firmalla on vapaat kädet valita, mistä ja minkä hintaiset materiaalit ja huonekalut hankitaan.
– Jos asiakas haluaa sisustuksen 300 eurolla, niin toteutan sen tuolla summalla.
Niin ikään pienyrittäjä pääsee aina asiakkaan luokse. Asiakkaan ei ole pakko reissata.
Kilpailua tietää paitsi jättifirmojen joukko, myös se, että sisustusala on puhjennut viime vuosina valtaisaksi trendiksi. Kuinka erottua kaiken tarjonnan keskeltä?
– Se on se kysymys. Minähän voisin ryhtyä luomaan vain vaikka italialaista tai rustiikkista tyyliä. Mutta trendit menevät ylös ja alas, joten on aika vaarallista lähteä niiden mukaan.
Helander luottaakin, että voi erottua ja pärjätä osaamalla kaikenlaista.
– Haluan olla se, joka tekee vaikka vain tuulikaapin tai komeron, jos asiakas niin haluaa. Jos saan asiakkaan tyytyväiseksi, hän vie tietoa minusta eteenpäin. Se on tällä alalla hirveän iso asia.
Sisukas ei lyö hanskoja tiskiin
Alkutahmeus ei Helanderia lannista.
– Minä en luovuta, en missään tapauksessa! nainen parahtaa.
Härkäpäinen luonne kenties? Sen yrittäjä myöntää nauraen.
– Haluan tästä ammatin, josta jään eläkkeelle. Tämä työ on sitä, missä tunnen itseni onnelliseksi ja vapaaksi. Sitä myös uskallan sanoa osaavani.
Helander on vakuuttunut, että hänen aikansa on koittanut – niin vankoin askelin hän koulutielle lähti.
– Jaksoin käydä opiskelemassa töiden ohessa ja tehdä läksyt yöllä.
Yksi mahdollisuus olisi tehdä toiminimellä töitä jonkin firman leivissä.
– Mutta kun minulla on jo yli 50 vuotta mittarissa, en vain pääse mihinkään.
Niinpä yrittäjä odottelee, että asiakkaat löytävät hänet.
Alku aina hankalaa, sen Helander tietää. Mutta hän tuntuu myös luottavan, että lopussa kiitos seisoo.
Viimeisimmät kommentit