Suomen ainoa jurtantekijä asuu Pohjois-Kurussa

Asumisen käsityöläinen

Eipä tainnut nuori Steve Gourlay tietää, mihin päätyisi kierrellessään skotlantilaisen taidekoulun kirjastossa 17 vuotta sitten. Miehen katse löysi tuolloin hyllystä opuksen, joka kertoi keskiaasialaisten paimentolaiskansojen asumuksista.
Nykyään Gourlay valmistaa samaisia koteja leipätyökseen. Pohjois-Kuruun asettuneen skotin mukaan kyse on myös elämäntavasta.
– Vietän perheeni kanssa itsekin paljon aikaa pihalla jurtassa. Eikä tämä ole bisneksenä mikään kultakaivos, ekoihmiseksi tunnustautuva Gourlay kertoo.
Steve Gourlaylla on puun työstämiseen ihka omat työvälineensä. Tässä penkissä skottilaislähtöinen kurulainen karsii jurtan valmistuksessa tarvittavat koivut sileiksi.

Steve Gourlaylla on puun työstämiseen ihka omat työvälineensä. Tässä penkissä skottilaislähtöinen kurulainen karsii jurtan valmistuksessa tarvittavat koivut sileiksi.

Virtaintien varteen pirkanmaalaiselle maaseudulle Steve Gourlayn toi rakkaus. Vaimonsa Katrin hän tapasi opiskellessaan Kurun Metsäoppilaitoksessa eräoppaaksi kymmenkunta vuotta sitten.
– Ja loppu on historiaa, sujuvaa suomea puhuva mies virnistää.
Lienee sanomattakin selvää, että keskiaasialaisia paimentolaiskoteja valmistava boheemi skotti tunnetaan harvaan asutussa Pohjois-Kurussa erittäin hyvin. Paikallisen tuttavan ihmettely oli myös syy sille, miksi Gourlay päätti aikoinaan perustaa oman jurttayrityksen.
– Meillä oli pihallamme jurtta, jonka olin rakentanut ihan harrastusmielessä. Minulle heitettiin ehdotus, että voisin alkaa tehdä näitä myyntiin. Ajattelin, että tosiaan: tarvittava materiaali löytyy omasta metsästäni, pihalla on tilaa ja asianmukainen verstaskin meillä jo on, hän muistelee.
Harrastuksen muuttaminen bisnekseksi ei sujunut kivuitta. Gourlay myöntää, että kahdeksan vuotta sitten perustetun FinGer Jurtat -yrityksen alkutaival oli vaikea. Eräoppaan töiden jättäminen ei tullut ensimmäisinä vuosina kuuloonkaan.
– Tilausmäärät ovat kuitenkin kasvaneet pikkuhiljaa. Viime vuonna tein yhteensä 11 jurttaa, mikä on yhdelle henkilölle aika sopiva määrä, mies muistelee.
Yhden jurtan valmistaminen alusta loppuun kestää Gourlayn mukaan noin kuukauden. Prosessi alkaa, kun skotti lähtee kirves kädessä pohjoiskurulaiseen metsään. Sen jälkeen luvassa on puun karsimista, työstämistä, taivutusta, käsittelyä ja tervaamista.
Lopulta valmiina on kokoontaitettava asumus, joka mahtuu vaikka farmariauton peräkonttiin. Yleisin Gourlaylta tilattu jurtta on halkaisijaltaan viisi metriä.
– Jotkut sanovat jurttaa teltaksi, mutta minusta se on paljon enemmän kuin teltta. Mongolian kielen sana ”ger” kuvaa sitä parhaiten: jurtta on koti, Gourlay filosofoi.

Maailmalla tuttu, Suomessa ei

Jurtan kattopalan tekeminen vaatii erityistä tarkkuutta. – Teen katekeppien reiät polttamalla. Niiden pitää osua juuri oikeaan kohtaan, jotta lopputulos on kaunis, Gourlay kertoo.

Jurtan kattopalan tekeminen vaatii erityistä tarkkuutta. – Teen katekeppien reiät polttamalla. Niiden pitää osua juuri oikeaan kohtaan, jotta lopputulos on kaunis, Gourlay kertoo.

Perinteinen mongolialainen jurtta koostuu taittuvista ristikkoseinistä, pitkistä katepuista, pyöreästä kattopalasta eli kruunusta, eristekankaasta ja oviaukosta. Keskikokoisen jurtan pystyttäminen kestää yhdeltä henkilöltä noin kaksi tuntia.
– Näiden asumusten arkkitehtuuri on suorastaan nerokas! Vaikka vanhin löydetty jurtta on peräti 2 500 vuoden ikäinen, malli ei ole kehittynyt sen jälkeen oikeastaan ollenkaan, Gourlay innostuu.
– Valmis jurtta mahtuu yllättävän pieneen tilaan ja on kuin vaatimaton kesämökki: siinä on kunnon ovi ja avara, kokonaan avoin tila, hän jatkaa selvitystään.
Suomessa jurtat ovat käytännöllisyydestään huolimatta melko tuntemattomia. Gourlay on omien tietojensa mukaan maamme ainoa alan ammattilainen. Vuokralle jurttia saa jonkin verran, mutta myyntibisnestä harjoitetaan ainoastaan Pohjois-Kurussa.
– Minua lähin ammattimainen jurtantekijä taitaa olla Englannissa, Saksassa tai Skotlannissa. Luonnollisesti näitä tehdään myös Venäjällä, Gourlay tietää.
Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Hollannissa jurttabisneksessä liikkuvat isot rahat. Tilaville ja näppärille väliaikaismajoille on keksitty Euroopassa mitä kekseliäimpiä käyttötarkoituksia.
– Esimerkiksi Glastonburyn musiikkifestivaalilla Englannissa oli viime kesänä jurttakahvila. Ja englantilaiset majoitusalan yrittäjät ovat rakentaneet jurttien ympärille termiä glamping, joka on yhdistelmä sanoista glamour ja camping, Gourlay naurahtaa.
– Ja tottahan se on: kyllä jurtan kanssa retkeily on enemmän luksusta kuin teltassa oleminen, hän miettii hymyillen.

”En halua jurttatehdasta”

Gourlayn tekemät jurtat on päällystetty erikoiskankaalla. – Käyttäisin mieluiten huopaa, mutta ikävä kyllä kyseinen materiaali maksaa Suomessa tolkuttoman paljon. (Kuva: Steve Gourlay)

Gourlayn tekemät jurtat on päällystetty erikoiskankaalla. – Käyttäisin mieluiten huopaa, mutta ikävä kyllä kyseinen materiaali maksaa Suomessa tolkuttoman paljon. (Kuva: Steve Gourlay)

Keski-Aasiassa jurtta on edelleen varsin yleinen asumus. Karjansa liikkeiden mukaan paikasta toiseen vaeltaville paimentolaiskansoille ikivanha asumismuoto on ajankohtainen vielä tänäkin päivänä.
Steve Gourlayn myymistä jurtista tiettävästi vain yksi on mennyt ympärivuotiseen asumiskäyttöön.
– Eräs eteläsuomalainen henkilö hankki jurtan väliaikaiseksi asumuksekseen mutta ihastui siihen niin, että viettää siellä nykyään enemmän aikaa kuin talossaan, Gourlay nauraa.
– Yleensä jurttia hankitaan minulta kuitenkin pihamajoiksi tai matkailukäyttöön. Suurin osa Suomessa vuokrattavista jurtista on tehty täällä Kurussa, jurttamestari juttelee.
Gourlay ei usko, että jurtat olisivat vielä saavuttaneet suosionsa lakipistettä Suomessa. Monikäyttöisiä asumuksia on hänen tietojensa mukaan käytetty maassamme jopa vakituisina kesäasuntoina.
– Olen ajatellut, että voisin aloittaa tänä vuonna jurttien vuokraamisen. Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistot ovat tässä ihan lähellä, ja molemmissa paikoissa majoitus on tunnetusti ongelma. Markkinarakoa saattaisi siksi olla, Gourlay visioi.
– En kuitenkaan halua, että pihallemme nousee koskaan jurttatehdasta. Luonnonläheisyys on minulle tärkeää, joten pienimuotoinenkin bisnes riittää minulle, hän päättää hymyillen.

Ulkoa jurtat saattavat näyttää vaatimattomilta, mutta sisältä ne ovat varsin tunnelmallisia. (Kuva: Steve Gourlay)

Ulkoa jurtat saattavat näyttää vaatimattomilta, mutta sisältä ne ovat varsin tunnelmallisia. (Kuva: Steve Gourlay)

Jurtta

• Ikkunaton, kehän muotoinen, puukehikosta ja sen peittävästä villahuovasta rakennettu paimentolaisten asumus.
• Suosittu etenkin mongoli- ja turkkilaiskansojen keskuudessa Pohjois- ja Keski-Aasiassa.
• Runko koottu ohuista puusäleistä ja katettu huovalla.
• Rakennelman keskellä tulisija ruuanlaittoa ja lämmistystä varten.
• Helppo pystyttää, kasata kokoon ja kuljettaa mukana.
• Ainoa valmistaja Suomessa kurulainen FinGer Jurtat.

Lähteet: Wikipedia, Steve Gourlay

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?