Kaavoituksen tavoitteena on punoa Kirkonseutu, Elovainio ja Soppeenmäki yhdeksi isoksi keskustaksi

Ylöjärvellä ei kangistuta kaavoihin

Ylöjärven kaavoituksessa, kaupungintalolla, on parhaillaan nähtävillä kaksi rohkeasti tulevaisuuteen kurkottavaa kaavaluonnosta. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutos sekä Räikäntien ympäristön asemakaavamuutos ovat herättäneet mielenkiintoa kaupunkilaisissa. Molempien kaavaluonnosten tavoitteena on elävöittää Ylöjärven keskustaa.
Kaavoitusarkkitehti Vesa Ylitapio on ahertanut viime aikoina tiiviisti kahden uuden kaavaluonnoksen parissa.

Kaavoitusarkkitehti Vesa Ylitapio on ahertanut viime aikoina tiiviisti kahden uuden kaavaluonnoksen parissa.

Ydinkeskustan osayleiskaavan muutos tarkoittaa sitä, että voimassa olevaa osayleiskaavaa muutetaan melko merkittävästi. Aiemmin valmistuneen osayleiskaavan eri palaset yhdistetään ja kaavasta tehdään ajantasainen.
Ydinkeskustan suunnittelualue on noin 600 hehtaaria. Etelästä aluetta rajaa Teivaalanharju, idästä Keijärvi ja lännestä Siltatie. Pohjoisesta raja halkoo Haaviston asuinalueen eteläosan läpi. Suunnittelualueella asuu noin 5 000 ihmistä.
Ydinkeskustan osayleiskaavasta järjestetty yleisötilaisuus houkutteli pari viikkoa sitten valtuustosaliin yli sata kaupunkilaista. Ihmisiä siis selvästi kiinnostaa asuinseutunsa tulevaisuuden ilme.
– Ylöjärveläisiä ovat askarruttaneet muun muassa oikorata, tiehankkeet, raitiotie, joukkoliikenne, tietyt viheralueet sekä yritysalueiden mahdollinen muuttaminen asuinalueiksi, molempia esillä olevia kaavaluonnoksia valmistellut kaavoitusarkkitehti Vesa Ylitapio Ylöjärven kaupungista kertoo.
Ylitapio muistuttaa, ettei yleiskaava suoranaisesti anna vastauksia edellä mainittuihin asioihin mutta että se antaa kuitenkin suuntaviivoja tulevaisuuden kaupunkisuunnittelulle.

Yritysten ehdoilla

Ylöjärven kaavoituksesta on lähtenyt yli tuhat kirjettä maanomistajille ja maiden haltijoille.
Kirjeissä on kerrottu nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta sekä siitä, mitä nyt ollaan tekemässä ja mistä saa lisätietoa. Kirjeissä oli myös mukana kuva ydinkeskustan uudesta osayleiskaavasta.
Jotkut kirjeiden saajista ovat ihmetelleet mainintaa suunnitelmasta, jonka mukaan yritysalueita voitaisiin muuntaa asuinalueiksi.
Vesa Ylitapio korostaa, että kaavaluonnoksessa on ainoastaan mahdollistettu yritysalueiden muuttaminen asuinalueiksi pitkällä aikavälillä.
– Olemme korostaneet yrittäjille, että tällainen muutos lähtisi heidän omasta tahdostaan. Asia etenisi yrittäjän omistaman kiinteistön kehittämisen ehdoilla. Emme siis ole ajamassa yrityksiä pois.
Jatkossa kaavoitustyössä aiotaan ottaa yhä enemmän huomioon yrittäjien mielipiteet.
– On mahdollista, että järjestämme tänä keväänä jonkinlaisen työpajan, jossa miettisimme yhdessä yrittäjien kanssa, miten kaavaluonnosta kehitettäisiin, Ylitapio kertoo.

Entistä tiiviimpi keskusta

Uusien kaavaluonnosten ohjaavana teemana on ollut valtakunnallinen poliittinen tavoite, jonka mukaan kaupunkien keskustoja pitäisi pystyä tiivistämään sekä kehittämään esimerkiksi joukkoliikennettä suosivaksi.
– Tavoite on saada Ylöjärven keskustaan lisää ihmisiä ja lisää kävelyyn sopivaa ympäristöä. Keskustasta on siis tarkoitus tehdä entistä eläväisempi, Vesa Ylitapio selvittää.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että keskustaan olisi saatava nykyistä enemmän myös kauppoja ja erikoisliikkeitä.
– Suuntaus on sellainen, että kauppojen pitäisi sijaita keskustassa. Myös tilaa vievälle kaupalle olisi hyvä pystyä osoittamaan paikka kaupungin ytimestä, Ylitapio sanoo.
Ylöjärvelläkin kaavoituksessa otetaan mallia muualta. Kaavoitusta peilataan aina jo aiemmin maailmalla tehtyihin ratkaisuihin. On hyvä tietää, mitä muualla on tehty ja minkälaiset ratkaisut ovat toimineet hyvin.
Nyt esillä olevien kaavojen selostusluonnoksissa on esimerkkejä muun muassa Helsingissä ja Hyvinkäällä, Ruotsin Malmössä ja Hammarbyssä sekä Hollannin Amsterdamissa tehdyistä rakennusratkaisuista.

Iso määrä selvityksiä

Ydinkeskustan osayleiskaavamuutoksen valmistelu alkoi vuonna 2010. Vuonna 2011 aiheesta järjestettiin arkkitehtikilpailu ja vuonna 2012 aloitettiin kaavaan vaadittavia selvityksiä. Selvitykset valmistuivat viime vuoden aikana.
– Tuntuu, että selvitysten tarve kasvaa vuosi vuodelta. Ydinkeskustan osayleiskaavaa varten niitä on tehty melkoinen määrä, Ylitapio kertoo.
Selvityksiä on tehty muun muassa alueen eläimistöstä, pohjavedestä, hulevedestä, kulttuuriympäristöstä, liikenteestä, vesihuollosta sekä palveluverkosta.
Nyt valmisteltu osayleiskaavamuutos tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Vuotta 2040 on pidetty suunnittelussa jonkinlaisena takarajana, mutta joitakin asioita on pohdittu jo sitäkin pidemmälle.
– Kyseessä on selkeästi ylipitkän ajan suunnitelma. Esillä on kuitenkin vasta luonnos, joka tarkentuu jatkossa. Luultavasti 10–20 vuoden päästä yleiskaava on laadittu taas uudestaan. Kaavaan tehdään luonnollisesti muutoksia ajan trendien ja vaatimusten mukaisesti.

Räikäntiellä kaksi vaihtoehtoa

Räikäntien ympäristön asemakaavamuutoksessa suunnittelukohde on Kuruntien ja Loilantien risteyksen ympäristössä.
Kaavamuutosaluetta rajaavat lännestä Kuruntie sekä idästä Loilantie ja Räikäntie. Kaava-alueen pohjoisrajan muodostaa kaupungintalon tontti ja etelärajan musiikkiopiston talon tontti. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 4,4 hehtaaria.
Asemakaavalla on tarkoitus luoda korkeatasoinen virikkeellinen asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue.
Asemakaavamuutoksen taustalla on kaupunginhallituksen vuoden 2012 joulukuussa siunaama yhteistyösopimus rakennusyhtiö PEAB:n kanssa.
Asemakaavamuutoksen luonnoksessa esitellään kaksi toteuttamisvaihtoehtoa, jotka kantavat nimiä Shakki ja Soundi.
Soundissa 5–6 kerroksiset rakennuksen sijoittuvat Kuruntien varteen rajaten voimakkaasti katutilaa. Räikäntien ja Loilantien puolelle tulisi piha-alueita sekä maanpäällinen paikoitus.
Soundi luo puolestaan Kuruntiestä kaupunkimaisen katutilan, jota katutason liikkeet korostavat.
Shakissa 5–9 kerroksiset pistetalot rajaavat sekä Kuruntien vartta että Räikän- ja Loilantien vartta. Rakennusten väliin tulisi taajamakuvallisesti vaihtelevia ulkotiloja.
Jatkossa kumpaa tahansa toteuttamisvaihtoehtoa voidaan kehittää ja muuttaa kaupunkilaisten mielipiteiden ja eri tahojen kannanottojen perusteella.
– Räikäntien kaavassa osoitettu rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2015. Sitä ennen on kuitenkin ratkaistava monta kysymystä. Tavoite on joka tapauksessa saada kaavaehdotus valmiiksi tänä vuonna, Vesa Ylitapio selvittää.

Hyvä mahdollisuus vaikuttaa

Kaavoituksessa tehdään siis pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvia suunnitelmia, etenkin yleiskaavan ollessa kyseessä. Asemakaavoja laaditaan muutaman vuoden päähän. Lopulta kaupungin palveluiden kehittymistä ohjataan tontinluovutuksella.
– Tavoite on se, että meillä olisi kaavoitettuna aina jonkin verran tonttivarantoa, jotta pystyisimme tekemään järkeviä tontinluovutusratkaisuja. Niissä on otettava huomioon esimerkiksi päiväkotien ja koulujen tilanne luovutushetkellä.
Asemakaavoissa pyritään kolmen vuoden kaavavarantoon ja yleiskaavoissa kymmenen vuoden varantoon. Tällä hetkellä Ylöjärvellä ollaan hieman jäljessä näistä tavoitteista.
Jokaisella kaupunkilaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä Ylöjärvi tulevaisuudessa näyttää.
Kun kaavaluonnoksen nähtävilläolo päättyy, kaavoitusyksikössä kerätään mielipiteet ja kannanotot yhteen ja tehdään niiden perusteella tarvittavia muutoksia.
Luonnosvaiheista saatujen palautteiden pohjalta valmistellut kaavaehdotukset asetetaan nekin julkisesti nähtäville palautteita varten.
Jos ehdotukseen ei tule palautteiden pohjalta merkittäviä muutoksia, ehdotus viedään hyväksyttäväksi aina kaupunginvaltuustoon saakka. Jos merkittäviä muutostarpeita ilmenee, ehdotus laitetaan uudelleen nähtäville.
Aika usein kaavoitus herättää yllättävän suuria tunteita kaupunkilaisissa. Monesti ensimmäinen reaktio on vastustaa suunniteltua kaavaa, jos se muuttaa ihmisen omaa lähialuetta tai naapurustoa.
Ihmisten kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi asuinalueen kehittyminen ja uudisrakentaminen usein kohottavat vanhojen rakennusten arvoa.
– Asioihin kannattaa vaikuttaa kaavoitusvaiheessa. Päätökset on tehty siinä vaiheessa, kun rakennukset alkavat nousta. Silloin on vähän myöhäistä herätä, Vesa Ylitapio muistuttaa ja jatkaa:
– Yritämme tehdä kaavaluonnoksista ja -ehdotuksista enemmän mahdollistavia kuin rajoittavia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?