Lukutaito ei synny kuin nappia painamalla

Me suomalaiset pidämme usein lukutaitoa itsestäänselvyytenä. Kaikille se ei sitä ole, sillä maailmassa on satoja miljoonia lukutaidottomia. Niillekään, jotka saavat mahdollisuuden opetella lukemaan, taito ei synny sormia napsauttamalla. Sunnuntaina vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää.
Sirkka-Liisa Railio siirtyi eläkkeelle viime joulun tienoilla, mutta teki jonkin verran opetushommia vielä keväällä. Lukutaitoasiat mahtuvat naisen eläkepäiviinkin. Railio bongasi kiintoisan venäjän kielen kurssin ja innostui. Kurssilla käytetään samaa epetustekniikkaa, zsaitsev-menetelmää, jolla venäläislapset opetetaan lukemaan. Opiskelussa apuna ovat aapinen sekä sanoin ja kuvin varustetut kortit.

Sirkka-Liisa Railio siirtyi eläkkeelle viime joulun tienoilla, mutta teki jonkin verran opetushommia vielä keväällä. Lukutaitoasiat mahtuvat naisen eläkepäiviinkin. Railio bongasi kiintoisan venäjän kielen kurssin ja innostui. Kurssilla käytetään samaa epetustekniikkaa, zsaitsev-menetelmää, jolla venäläislapset opetetaan lukemaan. Opiskelussa apuna ovat aapinen sekä sanoin ja kuvin varustetut kortit.

Ekaluokkalaiset tavaavat parhaillaan kuumeisesti aakkosia ja yrittävät päästä jyvälle kirjainten, sanojen ja lauseiden saloihin.
Osalla taito on jo hyppysissään. Vastikään eläkkeelle jäänyt erityisopettaja Sirkka-Liisa Railio arvioi, että nykyekaluokkalaisista neljäsosa taitaa lukemisen jo kouluun tullessaan. Lisäksi suuri osa on aivan taidon kynnyksellä. Osalla kielellinen tietoisuus on vasta heräilemässä.
Railion mukaan voi sanoa, että kaikki suomalaiset peruskoulun käyvät oppivat ainakin jonkinlaisen lukutaidon, sellaisen, jolla pärjää elämässä.

Lukemisen taito syntyy pala palalta

Kaikki eivät kuitenkaan opi eivätkä opeta lukemaan samalla tavalla. Menetelmiä on lukuisia.
Kenties perinteisin tapa on tuttu tavutussysteemi.
– Sanotaan koo, ii, äs, kis, äs, aa, sa, kissa, Railio antaa esimerkin.
Hän itse pitää ehkä vaikeimpana menetelmänä pelkkää äänteisiin perustuvaa opetustapaa. Siinä kirjaimet opetellaan pelkkinä äänteinä, ei niiden nimityksinä. Esimerkiksi kirjainta s ei siis lausuta ”äs”, vaan ainoastaan suhautetaan. Railio on huomannut, että tällä tavalla useimpien lasten on vaikeampi erottaa ja tunnistaa äänteitä, kuin lausumalla ”koo”, ”äl” tai vaikka ”hoo”.
Venka opetuskeino, jota Railiokin on käyttänyt, on liu’utus sormileikin avulla. Peukaloon kiinnitetään lappu, johon on piirretty tuttu kirjain. Etusormeen taas pannaan uusi kirjain. Sitten liu’utetaan toisen käden etusormea tutusta kirjaimesta kohti uutta kirjainta ja lausutaan ensin hitaasti, sitten nopeasti äänteet peräkkäin. Muodostuu tavu.
Erityisopettaja huomauttaa, ettei yhtä oikeaa tapaa opettaa ole. Tärkeää on, että opettaja on johdonmukainen ja opettaa pääasiassa yhden menetelmän avulla. Oppimisen tueksi voi kuitenkin joskus nostaa esiin muitakin keinoja hahmottaa tekstiä.
– Kannattaa myös haarukoida lapsen vahvuuksia ja sitten hyödyntää niitä. Esimerkiksi maanviljelijän pojalle tai jääkiekon harrastajalle voi tuoda opetukseen heille tuttuja aiheita.
Näissä harjoituksissa on kyse teknisen, mekaanisen lukutaidon hankkimisesta. Koko lukutaito ei kuitenkaan koostu vain tekniikasta.
Ensinnäkin lukutaidon pohjaksi on herätettävä kielellinen tietoisuus erilaisten kielileikkien avulla.
– Hahmotetaan puheesta sanoja, tavuja, lauseita ja äänteitä. Tässä hyviä ovat lorut, kuten ”aa, aa, ankka, takapuoli vankka”.
Lisäksi on tärkeää, että sanojen tunnistus automatisoituu. Jokaista kirjainta ei tarvitse tuijottaa pitkään, vaan sana äkätään nopeasti, ja rivakasti nähdäänkin jo koko lause.
Toiseksi Railio painottaa ymmärtävän lukemisen tärkeyttä. Ymmärtävä lukija ennakoi tekstin sisältöjä tietojensa pohjalta, löytää lukemastaan olennaiset seikat, käyttää tekstistä saamiaan tietoja erilaisissa tehtävissä sekä osaa tiivistää lukemansa.
– Hyvä tekninen taito on edellytys hyvälle ymmärtävälle lukutaidolle. Mutta ei pidä tuudittautua vain mekaaniseen taitoon.
Ymmärtävä lukeminen korostuu kolmannella luokalla, kun kuvioon tulee vieras kieli. Railio korostaakin, että ymmärtävään lukemiseen ei pitäisi pureutua vasta tässä nivelvaiheessa.

Lukipuhveli tuntee oppimisvaikeudet

Lukemisen opetteluun kuuluu aina yrityksiä ja erehdyksiä, mutta osalla oppilaista ilmenee erityisiä hankaluuksia harjoittelussa.
– Ongelmia voi olla niin teknisessä lukemisessa, ymmärtävässä lukemisessa kuin puheessa, lukivaikeuksiin perehtynyt ja lempinimen lukipuhveli saanut Railio selittää.
Oppilas saattaa olla taipuvainen arvailemaan tekstiä, jolloin ymmärtäminen jää vähäiseksi. Tyypillistä on myös lukea tai kirjoittaa väärin kaksoiskonsonantteja sekä diftongeja eli samassa tavussa sijaitsevien eri vokaalien jonoja. Tavuja saattaa jäädä hahmottamatta tai lipsahtaa sanaan liikaa. Joskus tekninen lukeminen on niin vaikeaa, ettei sana avaudu lainkaan.
Jos taas puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa on ongelmia, lukemaan oppiminen hidastuu helposti.
Kirjoittaessa saattaa ilmetä vaikkapa pötköön kirjoitettuja sanoja, jos lapsi ei hahmota puheestakaan lauseiden rakenteita. Huono sanavarasto hankaloittaa oman tekstin tuottamista.

Eristyisavulla ja tsempillä tuloksia

Railion mukaan opettajilla on hyviä keinoja lukivaikeuksien havaitsemiseen.
– Meillä on erinomainen esikoulu. Lapsilla on jo kouluun tullessaan tehtyinä aika tarkat valmiuskartoitukset. Kouluissa on kokeneet opettajat, joiden silmä on herkistynyt. Lisäksi on hyviä tarkkailutehtäviä, jotka antavat tukea esiopetuksessa tehdylle kartoitukselle.
Railion mukaan lasten oppimisrytmit ja erityisvaikeudet alkavat hahmottua yleensä lokakuun tienoilla. Niinpä oppilaan harjoittelua voidaan tukea jo varhain.
Railio haluaisikin kouluun nykyistä enemmän ennaltaehkäisevää tukiopetusta sen sijaan, että tyydyttäisiin vain korjaavaan erityisopetukseen. Eritoten hän kaipaa oppimisen nivelvaiheisiin yhteistyötä opettajien ja erityisopettajien kanssa. Sen avulla voitaisiin estää monta pientä pulmaa kasvamasta suureksi.
Myös vanhempien kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä kouluun, jos heistä tuntuu, että lapsi tarvitsisi erityistä apua.
Toisaalta Railio ärähtää nykyopetuksen taipumukselle päätellä pikaisesti, että oppilaalla olisi oppimisvaikeuksia.
– Wilma-nettiohjelman myötä oppiminen pannaan jo pienestä pitäen tiiviiseen profiiliin. Minä antaisin aikaa ja pyydän rohkeutta katsoa, mitä lapsen kehityksessä tapahtuu alkuopetuksen aikana.
Usko lapsen kykyihin onkin paras tsemppari. Vahvistuva itsetunto auttaa oppimisessa.
Ei ole tavatonta, että lukivaikeudet todetaan myöhään, vaikkapa lukiossa. Railio ei kuitenkaan näe, että ongelmien myöhäinen havaitseminen aiheuttaisi erityistä haittaa.
Usein tällainen oppilas on kärsinyt verrattain pienistä ongelmista, joista hän on selvinnyt kovalla työllä. Niinpä vaikeuksien puhjetessa näkyviin oppilas voi löytää hyviä keinoja lukivaikeuksien hallintaan ja pärjätä hienosti tulevaisuudessa.
– Tärkeää olisi, että asiaan tartuttaisiin ja kirjoitettaisiin lukilausunto mahdollisia ylioppilaskirjoituksia varten.

Lukivaikeus ei ole menestyksen este

Tiedot ja mielikuvat lukivaikeuksista ovat muuttuneet paljon vuosikymmenten varrella.
Aikanaan puhuttiin vain lukemisen, kirjoittamisen ja puheen ongelmista. Sittemmin erityisopetusta on suunnattu monenlaisten muidenkin oppimisvaikeuksien hoitoon.
– Kun tämä murros tuli, myös koulun ja kodin yhteistyö otettiin osaksi opetusta.
Niin ikään yhteistyö muiden muassa opettajien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden kesken on lisääntynyt.
– Uudet lait ovat tosin asettaneet erityisopettajat konsultin rooliin, ja vaikeuksien hoito on kasattu aiempaa enemmän luokanopettajien harteille, Railio harmittelee.
Erityisopettajan omina kouluaikoina lukivaikeuksista kärsiviä pidettiin usein tyhminä, koska ihmiset tunsivat vaikeudet huonosti.
Vaikka tieto ja mielikuvat ovat muuttuneet paljon, vääriä käsityksiä ja tabuja lukivaikeuksista piilee yhä siellä täällä.
Railio on kuitenkin ollut onnellisessa asemassa, kun hänen oppilaansa ja näiden vanhemmat ovat olleet vain innoissaan erityisopetuksesta.
– Varmaan kerran tai kaksi neljäkymmentävuotisen urani aikana vanhemmat ovat toivoneet, ettei lasta pantaisi erityisopetukseen, jottei tämä leimautuisi.
Lukivaikeuksista kärsivä voi menestyä upeasti.
– Yksi entisistä oppilaistani on ollut Tampereen vaikutusvaltaisimpia ja rikkaimpia liikemiehiä. Vanhojen oppilaideni joukossa on paljon myös esimerkiksi menestyviä insinöörejä. Aina sanonkin, että muistakaa, kuinka paljon lukivaikeuksia on kuninkaallisilla, konkariopettaja tsemppaa.

YK:n kansainvälinen lukutaitopäivä

• YK julisti syyskuun kahdeksannen päivän kansainväliseksi lukutaitopäiväksi 1960-luvulla.
• Päivä muistuttaa ihmisiä lukutaidon tärkeydestä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
• Lukutaito muun muassa vähentää köyhyyttä, parantaa kouluttautumismahdollisuuksia, luo edellytyksiä demokratialle ja kestävälle rauhalle sekä lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa.
• Valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista on lukutaidottomia.
• Viideosa maailman aikuisista ei osaa lukea. Lukutaidottomia aikuisia ja nuoria on yli 774 miljoonaa.

Lähteet: ykliitto.fi ja globalis.fi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?