Pirkanmaan syöpäyhdistyksen ja Ylöjärven terveyskioskin järjestämä luomihuolipäivä keräsi tiedonjanoisia puutarhakaupunkilaisia Kauppakeskus Eloon viime keskiviikkona.
Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajan pakeille sai varata ajan jo etukäteen. Ammattilainen vastasi mitä kiemuraisimpiin luomia koskeviin kysymyksiin.
Iholla voi olla jopa 50 kappaletta luomia riippuen ihmisestä. Jos huomaa luomen äkillisesti kasvavan tai sen muodon muuttuvan, on syytä hankkiutua lääkärin pakeille ja mahdollisesti poistattaa luomi.
Luomi eli pigmenttisoluluomi syntyy, kun pigmenttisolujen määrä yhdessä kohdassa ihoa suurenee.
Luomen ja maksaläiskän erottaa siitä, että luomi on aina jonkin verran koholla, sillä se on pieni kasvain.
Jokaisella ihmisellä on luomia. Niitä syntyy iholle erilaisten arvioiden mukaan 30–40 ikävuoteen saakka muutamista useisiin kymmeniin.
Suurin osa luomista on vaarattomia, mutta jotkin saattavat äityä kipeiksi – jopa hengenvaarallisiksi.
Elon terveyskioskilla kuhisi viime viikon keskiviikkona, kun kaupunki ja Pirkanmaan syöpäyhdistys järjestivät yhdessä luomihuolipäivän.
Paikalla oli sairaanhoitaja Paula Ylinen, joka vastaili puutarhakaupunkilaisten mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin.
– Yleisimmät tiedustelut koskivat nimenomaan vaihetta, jolloin luomesta voi kehittyä ihosyöpä, melanooma. Ihmiset halusivat tietää, miten ihosyöpää vastaan voi suojautua, hän juttelee.
Kaikki ajat terveyskioskille oli varattu loppuun hyvissä ajoin, ja päivän aikana vastaanotolla ennätti vierailla 23 ylöjärveläistä.
Luomi on
yleisnimitys
Tampereen yliopistollisen sairaalan syövänhoidon vastuualueen apulaisylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo sanoo, että luomia on monenlaisia.
– Luomi on yleisnimitys mille tahansa täplälle iholla. Yksi yleisimmistä luomityypeistä on varsinainen luomi, tuttu ruskeasävyinen laikku, joka on niin sanottu pigmenttiluomi.
– Pigmenttiluomia on lähes kaikilla. Ne ovat usein hyvänlaatuisia, mutta joskus ne voivat muuttua melanoomaksi.
Vuoristo luettelee tunnusmerkkejä, joiden ilmaantuessa olisi syytä ottaa yhteys lääkäriin.
– Jos iholle putkahtaa uusi luomi, joka alkaa kuukausien mittaan muuttaa muotoaan, iholla jo oleva luomi tummuu, kasvaa läpimitaltaan jopa seitsemän millin mittaiseksi tai sen reunat muuttuvat epämääräisiksi ja mutkitteleviksi, olisi hyvä kääntyä lääkärin puoleen ja poistattaa luomi.
Myös mikäli luomi poikkeaa merkittävästi muista lähialueen luomista, kannattaa nostaa tuntosarvet pystyyn.
Melanooman tunnistaa muiden luomien joukosta myös kirjavuuden takia. Se on muiden luomien joukossa kuin ruma ankanpoikanen.
Melanooma voi olla myös väritön tai punainen, pieni kyhmy ihossa.
Luomi voi kutistua, rikkoutua tai punoittaa, mitä pigmenttiluomi ei yleensä tee.
Pienimmän riesan tie on, että luomi tutkitaan ja mahdollisesti poistetaan varhaisessa vaiheessa.
– Tutkimus on yleensä mutkatonta, ja niin saadaan luomen luonne varmistetuksi mikroskooppisesti. Epäilyttävän näköisen luomen voi poistattaa varaamalla ajan lääkäriltä. Kaikkia luomia ei voi lähteä poistamaan – melanoomariski ei sillä tavoin katoa.
– Melanooma on sen verran ilkeä luonteeltaan, että se voi tarttua jopa sisäelimiin, joista sitä on hankalaa huomata. Ihosyöpä on useimmiten parannettavissa, Vuoristo vakuuttaa.
Ylöjärven terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Jussi Saarnisto sanoo kuitenkin, ettei viattomalta vaikuttavia luomia tarvitse tulla aina näyttämään lääkärille.
– Pigmenttiluomet kehittyvät koko elämän aikana, ja suurin osa hitaasti muuttuneista luomista on hyvänlaatuisia. 40. ikävuoden jälkeen hyvänlaisia pigmenttiluomia kehittyy harvoin, ja kaikki uudet kasvavat ihon pigmenttimuutokset on tarkistettava silmämääräisesti.
– Viattoman näköisiä luomia ei kannata poistaa pahanlaatuisten muutosten ehkäisemiseksi. Koepalan voi ottaa aina turvallisesti. Toki luomen poisto kokonaan on suositeltavaa, hän huomioi.
Muuttunut ihoalue kannattaa leikata, jos lääkäri arvioi, että kliinisen kuvan, potilaan riskitekijöiden tai luomen muuttumisen perusteella se on mahdollisesti pahanlaatuinen.
Myös jos potilas epäilee, että muuttunut alue on pahanlaatuinen ja epäilys vaikuttaa perustellulta, voidaan luomi nypätä pois.
Luomi voidaan poistaa myös, jos se aiheuttaa häiritseviä oireita, esimerkiksi rintaliivien tai vyön hankausta.
Melanoomaa
yhä enemmän
Todettujen melanoomatapausten määrä on suurentunut viime vuosien aikana.
– 1960-luvulla määrä oli noin 100 vuodessa, parikymmentä vuotta sitten jo 500 ja nyt noin 1 300 uutta tapausta vuositasolla, Vuoristo kertoo karua todellisuutta.
Hän poimii esimerkkejä valtavasta muutoksesta melanoomaan sairastuneiden määrässä.
– Osaltaan siihen vaikuttaa moni tekijä. Myös väestön vanheneminen ja elinajan pidentyminen vaikuttavat siihen, että melanoomaan sairastuu yhä useampi, Vuoristo summaa.
Hän painottaa erityisesti nuorena harrastetun runsaan auringonoton ja melanoomaan sairastumisen yhteyttä.
– Kun altistuu usein ultraviolettisäteilylle, on vaarana, että sairastuu melanoomaan. Vallitseva ruskean ihon ihanne on tässä mielessä varsin haitallinen. Meitä pohjoismaalaisia ei yksinkertaisesti ole tehty kestämään pitkään etelän auringossa loikoilua. Tietyllä tavalla elintason nousu vaikuttaa aiempaa suurempana etelänlomien määränä, mikä altistaa yhä useamman melanoomariskille.
Jussi Saarnisto on samaa mieltä.
– Luomien kokonaismäärään vaikuttavat lisäksi geneettiset tekijät, ja usein suvussakin esiintyy runsasluomisuutta. Mutta myös vähäluomisten aikuisten lapsilla voi olla paljon luomia, mikäli lapsi saa runsaasti aurinkoa, eli aurinkoaltistus vaikuttaa luomien määrään. Vaalean ihon voimakas aurinkoaltistus etenkin ennen murrosikää voi lisätä pigmenttiluomien lukumäärää ja täten melanoomariskiä.
Melanooma ei kuitenkaan periydy.
Seuranta
on tärkeää
Erittäin suuren riskin potilaita seurataan säännöllisillä kontrolleilla, mutta suurinta osaa moniluomisista potilaista voidaan pitää silmällä perusterveydenhuollossa.
Lääkäri voi lisäksi ottaa valokuvia, joita vertaamalla nähdään, onko luomi muuttunut.
Seurannassa tärkeintä on tarkistaa potilaan koko iho ja selvittää, onko luomissa tapahtunut epäilyttäviä muutoksia ja onko uusia muutoksia ilmaantunut.
Vuoriston mukaan hyvä keino suojautua aurinkoa vastaan on pukeutua asiallisesti.
– Ensisijaisesti kannattaa peittää itsensä vaatteilla ja vasta toissijaisesti sivellä iholle aurinkovoiteita. Niin kiva kuin aurinko onkin, pitää muistaa sen vaarat.
Melanooman saamiseen vaikuttaa oleellisesti ihotyyppi. Luomet ovat eurooppalaisen ihon ongelma, johon aurinko myötävaikuttaa. Kaikille luomia ei ilmaannu silti auringossakaan.
– Henkilö, joka palaa auringossa herkästi tai jolla on paljon pisamia, on riskiryhmässä, Vuoristo sanoo.
Melanooma voi tulla myös terveelle iholle. Noin kolmannes melanoomatapauksesta syntyy oireettomalle iholle.
Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä Tampereella tehdään päivittäin luomitarkastuksia ajanvarauksella.
Luomitarkastukseen on ajanvaraus, puh. 03 2499 200.
Lisätietoja: http://www.pirkanmaansyopayhdistys.fi/neuvonta/luomitarkastus/
Viimeisimmät kommentit