Tapani Perttu tarjosi unohtumattoman konsertin

Tutustu tilausvaihtoehtoihin

Rekisteröidy Valitse itsellesi sopivin tilaus
Yksi naapuripitäjä Hämeenkyrön hienoimmista matkailuvalteista on M/S Purimo.
Kun sen risteilylle saatiin monen vuoden tauon jälkeen laulamaan oman kylän suuri poika Tapani Perttu, ei ole ihme, että laiva täyttyi onnellisista matkustajista.
Yhdessä koettiin unohtumattomia ja ainutkertaisia hetkiä, herkkiä ja vähän rempseitäkin.
Tapani Perttu ja hänen sisarensa Tuulikki Nikkilä olivat 1950-luvulla aikansa lapsitähtiä. Sisar tuli kuuntelemaan konserttia M/S Purimolle. Säestäjänä toimi Risto Hiltunen.

Tapani Perttu ja hänen sisarensa Tuulikki Nikkilä olivat 1950-luvulla aikansa lapsitähtiä. Sisar tuli kuuntelemaan konserttia M/S Purimolle. Säestäjänä toimi Risto Hiltunen.

Tapani Perttu syntyi  vuonna 1940 opettaja-äidin ja poliisi-isän toiseksi lapseksi kolme vuotta vanhemman Tuulikin jälkeen. Musikaaliset sisarukset olivat 1950-luvulla aikansa lapsitähtiä eli Pertun pirteät pelimannit. Tuulikki soitti haitaria, Tapani kitaraa ja molemmat lauloivat. Esiintymisiä riitti paljon aina radiota myöten.
Myöhemmin Tuulikista tuli kanttori ja Tapanista näyttelijä sekä laulaja. Miehen läpimurto oli vuonna 1963 päärooli West Side Storyssa Tampereen Teatterissa. Vahvana on jäänyt mieleen myös hänen tulkintansa Salierina Amadeus-näytelmässä. Tampereelta Perttu siirtyi Suomen Kansallisteatteriin, josta jäi eläkkeelle. Televisiossakin hänellä on ollut monta tehtävää, viimeisimpänä Uusi päivä -sarjan suosittu lääkäri.
Vakava sairaus, vuonna 2005 todettu Parkinsonin tauti, on rajoittanut viime vuosien esiintymisiä. Kahta hienompaa oli saada kuulla häntä Purimon risteilyllä. Laivan kapteeni Seppo Savolainen kertoi saaneensa Tapanilta joulukortin, jossa luki ”Ensi kesänä lauletaan.” Savolainen tarttui heti puhelimeen, ja asia oli sillä sovittu. Onneksi laulajan kunto salli kesäisen keikan. Säestäjänä Pertulla oli pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa Risto Hiltunen.

Kuulijat liikuttuivat

Heti konsertin ensimmäisessä kappaleessa eli Bengt Ahlforsin laulussa kuultiin koskettava ajatus: ”Jos on lauluja, laula ne pois, nyt juuri on oikea laulujen aika. Myös sinussa laulut ne sois, kun huomenna myöhäistä olla vois. Niin sääli on lauluja, joita et laula. Älä lauluista puhu, on parempi sun antaa laulujen puhua vaan…”
Myös tulkinta Kari Rydmanin Niin kaunis on maa -laulusta sai kuulijat liikuttumaan.
Venäläissyntyisen ja jo pitkään Tampereella asuneen Friedrich Bruckin laulu Jäit vierellein on kuvaus uskollisesta ystävästä. Juha Vainion sanat kertovat siitä hyvin: ”Sait nousemaan mun vielä uudelleen, kun uskonut en enää huomiseen.”
Rakas ihminen -kappaleen jälkeen Perttu kysyi itsekin kuulijoilta: ”Eikös ollutkin hyvä?” Yleisökin pääsi mukaan laulamaan vanhaa tuttua: ”Oi jos kerran voisinkaan surut heittää unholaan…”  Sitä seurasivat tutut kertosäkeet ”näin sinusta unta, sinusta mä haaveilin…” ja kaunis on luoksesi kaipuu”.

Nathalie kruunasi risteilyn

Jukka Kuoppamäen uusimmalta levyltä tuttu Vanhaa viiniä opetti myös: ”Vastatuulet nää, jotka kestetään, meitä vahvistaa, se tiedetään…”. Samalta levyltä kuultiin myös Peluri, joka neuvoi ”ei voi pelata jos pelkää…” ja  ”voi vain toivoo että kuolee vasta kun on kuolon aika”.
Melkein ahdistavaksi saattoi tuntea laulun Anomus hautapaikasta  sanat: ”Ystävä sinua käyn tässä kiittämään, viikatemies valmiina niittämään tulossa kaukaa luokseni on, vaikkakin olla voi tää liian aikaista, anomus tässä ois hautapaikasta, näin toivoo sielu rauhaton.” Perttu myönsi itsekin, että tämä on kyllä aika rankka laulu.
Upea tulkinta laulusta Oon sun Perttu vei ajatukset romanttiseen suuntaan. Siinä mies lupaa naiselleen melkein mitä vain.
Konsertin loppupuolelle Tapani Perttu oli valinnut iloisia lauluja ja kupletteja. Tarina Huttusesta ja Kettusesta, naapuruksista, oli huvittava, samoin kertomus kissasta ja hiirestä.
Kun Tapani Perttu ja Risto Hiltunen olivat jo lopettaneet ja laiva lähestyi laituria, tarjosi kapteeni vielä yllätyksen: ”Eihän tällainen risteily ole mitään ilman Nathalieta.” Ja niinpä esiintyjät palasivat lavalle. Vuonna 1969 levytetty ja Pertun kerralla yleisön suureksi suosikiksi nostanut laulu lopetti ikimuistoisen ja tunteita liikuttaneen konsertin kauniissa järvimaisemissa.

Jätä kommentti

css.php