Lempiäniemeläistä Jyrki Mattilaa ei paljon naurata. Ylöjärven kaupungilla autonkuljettajana työskentelevä mies on jälleen kerran siivoamassa ilkivallantekijöiden tuotoksia, tällä kertaa Kaurasmäessä.
– Huomasin jo aamulla töihin ajaessani, että bussipysäkin sivulasi oli rikottu. Harmittihan se, kun tiesi että koko työpäivä menee pitkälti sen korjaamiseen, Mattila mutisee lasinsiruja siivotessaan.
Ylöjärven tieväylien kunnossapitäjien harvalukuiseen joukkoon kuuluvalla Mattilalla olisi kuulemma parempaakin tekemistä kuin siistiä vandaalien jälkiä. Lasin uusiminen tulee hänen arvionsa mukaan maksamaan kaupungille noin 250 euroa.
– Keskimäärin kerran kuussa tällaista sattuu. Vuodessa näihin menee monta tuhatta euroa, hän sanoo.
Tältä näytti Kaurasmäen Salen viereisellä linja-autopysäkillä viikko sitten. Ylöjärven kaupungin tieväylien kunnossapidossa työskentelevät Kari Ruusunen (vas.) ja Jyrki Mattila joutuivat siivoushommiin, ettei tuntemattoman huligaanin rikkoma lasi aiheuttaisi haavereita ohikulkijoille.
Heinäkuinen maanantai on edennyt hieman yli puolenpäivän, kun Jyrki Mattila ja Kari Ruusunen alkavat ahertaa rikotun lasin parissa. Kuruntien varrella sijaitsevalla seisakkeella on miesten mukaan havaittu ilkivaltaa ennenkin.
Näky on jälleen lohduton. Pysäkin paksu, kahdeksanmillimetrinen lasi on hajonnut tuhansiksi pieniksi palasiksi. Sirpaleita on ympäri jalkakäytävää, ja jonkin verran autotielläkin. Mattilan mukaan on päivänselvää, ettei tällaista tuhoa synny vahingossa.
– Aika paljon pitää voimaa olla takana, lasi on nimittäin karkaistua. Turvallisuussyistä se menee rikkoontuessaan palasiksi, eikä lohkeile kuten tavallinen lasi, katuharjan varressa huhkiva mies tietää.
Varsinaiseen asfaltin siivoukseen kaksikolta kuluu parisenkymmentä minuuttia. Edessä on kuitenkin vielä uuden lasin hankkiminen ja paikoilleen asentaminen. Arvokasta työaikaa menee sekä Mattilan että Ruususen mielestä täysin hukkaan.
– Kesällä näitä tapauksia on selvästi enemmän kuin talvella. Lämpö ja alkoholi taitavat saada ihmiset villiintymään vähän liikaa, lasinpaloja tiivisteiden välistä noukkiva Ruusunen arvelee.
Bussipysäkkeihin kohdistuva pahanteko ei ole Ylöjärvellä mikään uusi juttu. Tapausten määrä lähti toden teolla nousuun vuosituhannen alussa, kun vanhanmallisia metallipysäkkejä alettiin vaihtaa nykyaikaisiin lasikoppeihin.
– Pari vuotta sitten eräs kaupungintalon kohdalla oleva pysäkki oli kaatunut tielle, kun siitä oli rikottu molemmat sivulasit. Kova tuuli pääsi tarttumaan pysäkkiin vapaasti, ennen kuin ehdimme saada uudet lasit vaihdettua, Mattila muistelee.
– Lasipalat tulevat meille alan liikkeestä mittatilaustyönä. Varastossa on nykyään aina muutamia valmiina, jotta odotusaika ei olisi enää niin pitkä, Ruusunen lisää.
Tekijät jäävät harvoin nalkkiin
Graffittien maalaaminen bussipysäkkeihin on kiellettyä. Tämänkin sotkun peseminen maksoi kaupungille paljon rahaa.
Yleensä bussipysäkit kokevat ilkivaltaa nuorison suurten juhlien, kuten koulujen päättäjäisten aikaan. Kaurasmäessä rikkoontunut lasi oli kuitenkin pistetty palasiksi tuiki tavallisena kesäviikonloppuna. Erityistä syytä teolle on mahdoton arvata.
– Tavallisimmin jokaisesta tapauksesta tehdään kyllä rikosilmoitus, mutta poliisilla on luonnollisesti isompiakin asioita mietittävinään. Tekijät jäävät tosi harvoin kiinni, Ruusunen harmittelee.
Tiemiehet korostavat, etteivät he halua syyllistää ilkivallasta ensisijaisesti nuoria. Niin kauan kun huligaaneja ei saa tekosistaan nalkkiin, on yleistäminen ja olettaminen turhaa.
– Ylöjärvellä on noin 60 tällaista lasipysäkkiä. Ilkivaltaa on ollut kaikkialla, aina Kurua myöten, Mattila ja Ruusunen kertovat.
Ylöjärven kaupungin laajasta tieverkostosta pitää huolta yhteensä kahdeksan työntekijää. Lasien rikkominen on heidän kokemustensa mukaan vain yksi useista ilkivallan muodoista.
– Pysäkkejä sotketaan paljon, esimerkiksi spraymaaleilla, Ruusunen toteaa.
– Ja liikennemerkkien vääntely on hyvin perinteistä, varsinkin talvisin. Niihinkin menee yllättävän paljon rahaa, jopa tuhansia euroja vuodessa, Mattila jatkaa.
Merkittävä menoerä kaupungille
Nykyaikaisten bussipysäkkien lasiseinät murenevat rikottaessa tuhansiksi pieniksi palasiksi.
Mattilan ja Ruususen esittämät arviot kuulostavat suurilta, kun niitä vertaa tiukalla kulukuurilla olevan Ylöjärven kaupungin muutamaan tämän vuoden säästökohteeseen. Esimerkiksi toukokuussa kaupunki päätti karsia kuusi talviliikuntapaikkaa noin 3 600 euron säästöjen vuoksi.
Lähes saman verran rahaa uppoaa pelkästään bussipysäkeille tehtävän ilkivallan jälkien korjaamiseen joka vuosi. Kun mukaan lasketaan myös uimarannat, matonpesupaikat ja urheilukentät, voidaan sanoa vandalismin syövän veronmaksajien yhteistä kassaa merkittävällä tavalla.
– Näinhän se on. Ilkivallantekijöiden olisi tärkeää muistaa, että he maksavat riehumisistaan myös omasta kukkarostaan, Mattila toteaa.
Ruususen mielestä tieväylien varsilla tapahtuva vandalismi on Ylöjärvelle aito ongelma. Hän toivookin, että kaupunkilaiset ilmoittaisivat pahantekijöistä heti poliisille, mikäli sellaisia joskus rysän päältä yhyttävät.
– Ja huligaaneille sellaiset terveiset, että bussipysäkit saa jättää rauhaan. Jos niin kovasti potuttaa, voi mennä vaikka metsään katkomaan oksia, Jyrki Mattila tuhahtaa harja kädessään.
Viimeisimmät kommentit