Ylöjärven terveyskeskuksen kattava remontti on viimein valmis. Tilaa tuli rutkasti lisää, ja välineistöä uusittiin. Omalääkärien ja -hoitajien huoneet järjestettiin vierekkäin niin, että kunkin parin yhteistyöskentely onnistuu jouhevasti. Viime torstaisissa vihkiäisissä juhlittiin keskuksen uutta ilmettä.
Terveyskeskuslääkäri Kari Ahokkaan ja lääketieteen kandidaatti Laura Leinosen kelpasi ahertaa uusitussa rakennuksessa.
Terveyskeskuksen käytävät hohtavat uusina ja puhtaina Ylöjärven Soppeenmäessä. Täysremontoiduissa tiloissa kelpaa hoidattaa hampaansa tai saada helpotusta selkäkipuihin.
Keskuksen perusteellinen remontti vei muutaman vuoden, mutta nyt se on valmis. Talon väki kera esiintyjien ja vieraiden juhli nykyaikaisia tiloja viikko sitten torstaina. Puhujien sanoista välittyi kiittävä ylpeys toimivasta talosta mutta myös huoli tulevaisuuden terveydenhuollosta.
Remontti ylsi lattiasta kattoon
11,5 miljoonaa euroa maksanut remontti toi terveyskeskukseen 4 000 bruttoneliömetriä lisää tilaa. Sen lisäksi, että rakennukseen pystytettiin kokonaan uusi lisäsiipi, myös vanhat tilat uusittiin läpikotaisin.
– Ulkoseinät ja henkilökunta pysyivät kutakuinkin samoina. Kaikki muu on käytännössä muuttunut, ylilääkäri Teija Lahti kiteyttää.
Vanhoihin tiloihin jäivät poliklinikka, fysioterapia ja terveyskeskussairaala. Uudelle puolelle sijoittuivat perhekeskuksen, hammashuollon, kotihoidon, työterveyshuollon ja päivystyksen palvelut. Lisäksi lisäsiivessä on kokoustiloja ja perheterapiahuoneita. Koko rakennus on suunniteltu helppokulkuiseksi.
Poliklinikan palvelutoimistoja on kaksi entisen kolmen sijaan, minkä ansiosta rakennus on aiempaa helpompi hahmottaa, Lahti kuvailee.
Keskukseen hankittiin myös uutta laitteistoa, kuten elvytysvälineitä, happiliitäntöjä ja lääkeannostelijoita. Hammashoitolan välineistö on täysin uusittu.
Tärkeä osa remonttia oli järjestää vasta aloittaneille omalääkärien ja -hoitajien työpareille toimivat huoneet, jotta arki sujuisi saumattomasti. Tämä ratkaistiin sijoittamalla kunkin parin hoitajan ja lääkärin huoneet vierekkäin ja yhdistämällä ne ovella.
Remontti alkoi vuonna 2009 ja valmistui viime vuonna. Alun perin tavoitteena oli, että tilat riittäisivät vuoteen 2025 huolimatta jatkuvasti kasvavasta väkiluvusta. Perusturvajohtaja Kari Virta kuitenkin totesi puheessaan, että tämänhetkisen arvion mukaan tilat käyvät ahtaaksi jo sitä ennen.
Soteuudistus hiersi puhujia
Uusille tiloille oli huutava tarve, sillä pahimmillaan henkilökunnalle piti järjestää työkentelytilaa siivouskomeroista, Kari Virta totesi puheessaan. Niinpä hän olikin kovin tyytyväinen moderniin terveyskeskukseen, jossa perusterveydenhuollon järjestäminen sujuu mainiosti.
Virran mieltä painoi kuitenkin kaksi huolta. Ensi vuodesta alkaen perusterveydenhuollon palveluita saa käyttää myös naapurikunnissa. On siis varsin todennäköistä, että Ylöjärven rajan tuntumassa asuvat tamperelaiset ruuhkauttavat kaupunkimme terveyskeskusta.
Toinen murhe kyti soteuudistuksessa. Virta korosti, että vahvana peruskuntana Ylöjärvi onnistuu järjestämään perusterveydenhuoltonsa, vaikka väestöpohja ei olekaan vaadittu
50 000–100 000 asukasta.
Virta pelkäsi, että uudistuksesta tulee sotkuinen ja epäselvä. Hän huomautti, että esimerkiksi moni tavallinen erityissairaanhoitoa vaativa tapaus hoituu vallan mainiosti omalääkärin ja hoitajan parityöskentelyn voimin.
Sekavaa uudistusta halusi välttää myös arvovieraaksi saapunut terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Pekka Puska. Hän totesi, että erityissairaanhoitoa ei pidä hajottaa sirpaleisesti liian moneen yksikköön. Toisaalta turhan harvaan paikkaan sijoitettuna se ajautuu liian kauas asukkaista.
Puska huomautti, että soteuudistus on tärkeä, mutta sen rinnalla palvelujen muuta kehittämistä ei saa unohtaa. Hänen mukaansa terveydenhuollon osa-alueiden hyvä integraatio tehostaa koko järjestelmää.
THL:n pääjohtaja korosti, että juuri terveyskeskuksia on vahvistettava.
– Perusterveydenhuolto on kansallisen terveyden kulmakiviä. Se on rapistunut käsittämättömästi aivan viime vuosina, vaikkei onneksi Ylöjärvellä.
Vaikeuksista kielivät julkisen terveydenhuollon vähentyneet kävijämäärät ja lääkäreiden hakeutuminen töihin yksityiselle puolelle, sairaaloihin ja työterveydenhuoltoon.
– Terveysjärjestelmämme on myös eriarvoistunut yllättävän nopeasti, Puska sanoi.
Hän muistuttikin terveydenhuollon väestövastuusta. Tämä tarkoittaa, että kukaan kunnan asukas ei saa ajautua marginaaliin, vaan kunkin on saatava hoitoa sitä tarvitessaan.
Nyt huolenaiheena on, säilyykö Suomessa pohjoismainen julkisen palvelun malli.
Tilannetta hankaloittaa myös se, että julkiset varat eivät suinkaan ole lisääntyneet. Puska painottaakin, että terveyspalveluiden rahakirstun euroista riittävän suuri osa on ohjattava perusterveydenhuoltoon.
Ylöjärven palvelut ilahduttivat
Pekka Puska kiitteli Ylöjärven terveyspalveluita. Hän sanoi ilahtuneensa siitä, että täällä katse kiinnitetään terveydenhuoltoon koko kunnassa, ei ainoastaan terveyskeskuksessa.
Kehuja niittivät muun muassa kauppakeskus Elossa sijaitseva terveyskioski, lastenpalveluiden kehittäminen, yhteistyö Taysin kanssa ja kaupungin julistautuminen savuttomaksi.
Palvelut eivät kuitenkaan ole ainoa tie terveyteen. Puska muistutti, että suurinta osaa kansantaudeistamme voi ehkäistä elämäntapojen avulla. Vaikka terveyskeskuksen tilat ovat hienot, moni varmasti on mieluiten terveenä kotona.
Viimeisimmät kommentit